Julkishallinto

Tällä sivulla esitellään Suomen kannalta keskeistä julkishallinnon toimintaa. Julkishallintoon Suomessa kuuluu valtion hallinto, kunnat ja kaupungit sekä jonkin verran aluetason hallintoa. Lisäksi sillä, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin, on suuri vaikutus maamme julkishallintoon.

 

Sivun kursivoitujen sanojen selitykset löytyvät Vaikuttajan sanakirjasta.

Julkisella sektorilla tarkoitetaan yhteiskunnan osaa, jossa käytetään julkisia varoja eli rahaa, joita kukaan yksityinen henkilö, ryhmä tai organisaatio ei omista. Julkiset rahat kerätään usein verottamalla työtuloja, omaisuudesta saatavia tuloja ja kulutusta. Hallinto puolestaan tarkoittaa organisaation hallitsemista ja vallankäyttöä sen sisällä. Julkishallinto toimii monella eri tasolla ja sisältää monia erilaisia organisaatioita. Tästä syystä puhutaankin usein byrokratiaviidakosta tai hallintohimmeleistä, joilla tarkoitetaan, että hallinto on usein monimutkaista ja epäselvää.

Julkishallinto tarkoittaa siis julkisilla varoilla ylläpidettyjen organisaatioiden hallintoa. Julkisen sektorin lisäksi yhteiskunnassa on lisäksi yksityinen sektori, jolla tarkoitetaan yksityisessä omistuksessa olevia yrityksiä sekä kolmas sektori, jolla tarkoitetaan järjestökenttää. Lisäksi viime aikoina on puhuttu neljännestä sektorista, jolla viitataan perheeseen ja ystäviin.

Vaikka yhteiskunnan eri sektorit on jaoteltu julkiseen, yksityiseen, kolmanteen ja neljänteen, ne eivät toimi toisistaan irrallaan tai itsenäisesti. Eri sektorit voivat ja haluavat vaikuttaa toistensa asioihin. Esimerkiksi yrityksiä kiinnostaa, minne kunnat kaavoittavat yritystontteja. Kunnat vastaavasti haluavat houkutella yrityksiä ja samalla uusia veronmaksajia alueelleen. Järjestöjä kiinnostaa, mille yhteisölle julkiset organisaatiot myöntävät raha-avustuksia.

 

KUNTA

VALTIO

EUROOPAN UNIONI