Kansalais-yhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan yleisesti yhteiskunnassa toimivaa järjestökenttää. Suomi on järjestöjen maa; täältä löytyy liitto, aluejärjestö tai yhdistys lähes joka lähtöön. Yhteistä järjestöille on, että ne on perustettu jotakin tiettyä tarkoitusta varten. Monet järjestöt ajavat jonkin ryhmän etuja ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Tämä sivu tarjoaa tietoa järjestökentästä ja järjestöjen toiminnasta.

 

Sivun kursivoitujen sanojen selitykset löytyvät Vaikuttajan sanakirjasta.

Järjestökenttä on Suomessa vahva yhteiskunnallinen toimija. Usein puhutaan yhteiskunnan kolmesta sektorista, joista kahdella ensimmäisellä viitataan julkiseen ja yksityiseen puoleen, kolmannella sektorilla puolestaan kansalaisyhteiskuntaan. Kansalaissektori eroaa siis toiminnassaan julkisesta ja yksityisestä sektorista.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat järjestäytyneitä: ne ovat perustaneet omaan käyttötarkoitukseensa sopivan järjestön. Järjestöt perustuvat ensinnäkin pääosin vapaaehtoistoimintaan. Niillä voi olla työntekijöitä, mutta jäsenistö ja aktiivit toimivat yleensä vapaaehtoisina. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat monesti yleishyödyllisiä, eli ne eivät tavoittele taloudellista voittoa. Tällöin järjestön saamat rahat käytetään sen toimintaan, joka palvelee yleistä hyvää.

Miten järjestöt sitten liittyvät vaikuttamiseen? Jos haluat vaikuttaa johonkin tiettyyn asiakysymykseen, esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kannattaa miettiä, olisiko tehokkain reitti lähteä jonkin asiaan perehtyneen järjestön toimintaan. Tunnetuilla ja vakiintuneilla järjestöillä on usein vahvat suhteet päätöksentekijöihin ja näin tehokkaita väyliä vaikuttaa päätöksiin. Jos omaa kiinnostustasi koskevaa järjestöä ei ole olemassa, voit perustaa järjestön myös itse.

 

ERILAISIA JÄRJESTÖJÄ

YHDISTYSTOIMINTA

KOKOUKSET