Yhdistystoiminta

Yhdistykset ovat järjestöjen perusyksikköjä. Lain mukaan kaikilla kansalaisilla on Suomessa oikeus perustaa ja kuulua yhdistykseen. Järjestäytymisvapaus on yksi demokratian ehto. Suomessa on 135 000 yhdistystä, joista pitää kirjaa Patentti- ja rekisterihallitus. Yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki.

YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN

Yhdistyslain 1. pykälän mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Yhdistystä ei voi perustaa yksin tai kaksin, vaan perustaminen edellyttää, että sen perustajina on kolme luonnollista henkilöä tai oikeustoimikelpoista yhteisöä. Luonnollisten henkilöiden tulee olla 15 vuotta täyttäneitä sääntöjen mukaisia äänioikeutettuja jäseniä.

Rekisteröidyn yhdistyksen (ry.) perustaminen aloitetaan perustamiskokouksella tai vähintään kolmen henkilön yhteisellä sopimuksella yhdistyksen perustamisesta. Perustamisesta tehdään perustamiskirja. Yhdistykselle on keksittävä nimi ja tehtävä säännöt.

Yhdistyksen toimintaa säätelee yhdistyslaki, johon kannattaa tutustua ennen yhdistyksen perustamista. On hyvä huomioida, että toimiakseen yhdistyksen on hoidettava jonkin verran hallinnollisia tehtäviä: hallituksen kokoukset ja vuosikokoukset, talouden seuranta sekä toiminnan raportointi ja suunnittelu. Rekisteröityä yhdistystä ei ole järkeä perustaa, jos jäsenet eivät ole valmiita hoitamaan vaadittuja tehtäviä. Tällöin vaihtoehtona on pitää yhdistys rekisteröimättömänä, jolloin se ei kuitenkaan voi tehdä sopimuksia tai omistaa varallisuutta.

Perustamiskirja ja sen liitteenä yhdistyksen säännöt toimitetaan Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH). Lisäksi muutoksista yhdistyksessä, kuten nimenkirjoitusoikeuksissa ja säännöissä, ilmoitetaan PRH:hon.

YHDISTYSLAKI

Yhdistyksen perustamisesta ja toiminnasta säädetään yhdistyslailla. Laissa määritellään, miten yhdistys tulee perustaa ja mitkä ovat perustetun yhdistyksen pakolliset tehtävät. Yhdistys voi toimia jäsentensä haluamalla tavalla, kunhan se suorittaa lakisääteiset tehtävänsä ja noudattaa omia sääntöjään.

Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä siis tulee olla säännöt. Yhdistyslailla ja yhdistyksen omilla säännöillä turvataan, että yhdistykset toimivat hyvien tapojen ja moraalin mukaisesti. Niillä myös turvataan yhdistyksen jäsenen oikeudet.

 

Yhdistyslain mukaan yhdistys valitsee itselleen tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan, jonka tehtävänä on toimintavuoden päätyttyä tarkastaa ja arvioida, onko yhdistys toiminut lain ja sääntöjensä mukaan ja hoitanut talouttaan oikein. Lain mukaan yhdistyksellä tulee myös olla hallitus, joka vastaa yhdistyksen toiminnasta. Laissa säädetään myös, miten yhdistyksen on valittava itselleen nimenkirjoittajat.

Päätökset tulee yhdistyksissä tehdä lain määräämällä tavalla. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen päätösvalta on jäsenillä, mutta jäsenet voivat valtuuttaa esimerkiksi hallituksen tekemään päätöksiä puolestaan. Laki määrää myös, että yhdistyksen on pidettävä yhdistyksen kokous.

Yhdistyslaki on pysynyt pääsääntöisesti melko muuttumattomana vuosikaudet. Uusin uudistus on, että laki mahdollistaa etäkokoukset. Yhdistyslakiin voi tarkemmin tutustua täällä.

SÄÄNNÖT

Yhdistyslaki määrää, että yhdistyksellä tulee olla säännöt, jotka laaditaan ohjaamaan yhdistyksen toimintaa ja turvaamaan jäsenten oikeuksia. Yhdistyslaissa monessa kohdassa sanotaan, että yhdistyksen on asiassa toimittava sääntöjensä mukaan. Yhdistyslaki onkin eräänlainen raami yhdistyksen säännöille; se vahventaa, että yhdistyksen on lakia noudattaakseen noudatettava omia sääntöjään. Tästä syystä yhdistyksen säännöt ovatkin sen tärkein asiakirja.

Yhdistyslaissa säädetään, mitä kaikkea yhdistyksen säännöissä tulee lukea.

Säännöissä on yhdistyksen nimen ja kotipaikan lisäksi mainittava yhdistyksen toiminnan tarkoitus. Säännöissä tulee kertoa myös, miten yhdistys toimintaansa toteuttaa. Säännöissä tulee siis olla perustietoa yhdistyksestä sen lisäksi, että niissä määrätään, miten yhdistyksessä tulee toimia.

Yhdistyksen säännöissä kerrotaan yleensä, millaista ansio- tai elinkeinotoimintaa yhdistys harjoittaa. Tällaisen toiminnan on kuitenkin aina liityttävä läheisesti yhdistyksen toiminta-alueeseen. Jos yhdistys on aatteellinen, esimerkiksi puolueen paikallisyhdistys, tästä kerrotaan sääntöjen ”toiminnan tarkoitus”- kohdassa.

Monet yhdistykset sanovat olevansa yleishyödyllisiä. Myös tästä on oltava maininta yhdistyksen säännöissä. Jotta yhdistys on yleishyödyllinen, sen tulee toimia yleisen hyvän eduksi ja käyttää varansa yhdistyksen toimintaan. Se ei siis saa jakaa voittoa jäsenilleen tai rajoittaa toimintaansa hyödyttämään vain rajattua joukkoa.

Yhdistyksen säännöissä määrätään muun muassa, ketkä yhdistyksen asioista päättävät ja miten päätöksentekijät valitaan. Yhdistys voi myös tehdä johtosäännön, jossa yhdistyksen johtamisesta kerrotaan tarkemmin.

Yhdistyksen säännöt lähetetään perustamisen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen, jossa ne tarkistetaan. Sääntöjen laadintaan kannattaa panostaa kerralla, sillä sääntömuutosten tekeminen on tarkoituksella tehty hankalaksi: Muutokset tulee ensinnäkin tehdä yhdistyksen kokouksessa. Jos säännöissä ei ole muuta mainintaa, sääntömuutoksen tekemiseen tarvitaan yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokouksen ¾ enemmistön päätös.

HALLITUS

Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä tulee olla hallitus. Hallituksen tehtävä on toimeenpanna eli toteuttaa käytännössä tehdyt päätökset.

Monesti hallituksen jäsenet jakavat toimintavuoden aluksi keskenään tehtäväalueet. Puheenjohtaja on jo valmiiksi valittu samaan aikaan kuin muu hallitus, järjestäytymiskokouksessa valitaan loput tehtäväalueet. Puheenjohtajalla tulee olla varapuheenjohtaja, ja lisäksi tärkeitä tehtäviä ovat sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävät. Yhdistyksen toimialasta riippuu, mitä muita tehtäviä kannattaa jakaa. Mahdollisia ovat esimerkiksi viestintävastaava, tapahtumavastaava ja koulutusvastaava.

Jos yhdistyksellä ei ole työntekijää, hallitus vastaa yhdistyksen juoksevista asioista, hallinnosta, tiedotuksesta ja muusta käytännön toiminnasta. Jos yhdistyksellä on työntekijä tai useampia, hallituslaiset hoitavat yleensä tehtäviään yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Hallitus tekee yhdistyksen kannalta tärkeitä päätöksiä sekä ylläpitää ja kehittää yhdistystä. Ilman aktiivista hallitusta yhdistys lakkaa toimimasta.

ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Minkään yhdistyksen toiminta ei pyöri itsestään, vaan se vaatii aina paitsi toiminnan pyörittämistä ja ylläpitoa myös työstämistä ja kehittämistä. Toiminnan huolellinen suunnittelu säästää aikaa pohtimiselta ja säätämiseltä, kun kaikilla toimijoilla on selvillä, mitä tehdään milloinkin.

Ennen uutta toimintavuotta onkin tärkeää laatia toimintasuunnitelma, jonka valmistelee hallitus ja joka käsitellään ja hyväksytään yhdistyksen vuosikokouksessa. Toimintasuunnitelmassa mainitaan asiat, joita yhdistys aikoo alkavana toimintavuotenaan toteuttaa. Toimintasuunnitelmasta kannattaa tehdä tavoitteellinen mutta realistinen. Ei kannata tavoitella mahdottomia, mutta suunnan on silti oltava eteenpäin, jotta yhdistyksen toiminta voi kehittyä.

Toimintasuunnitelman voi laatia monessa eri muodossa, esimerkiksi taulukkomuotoiset toimintasuunnitelmat ovat monesti hyviä ja selkeitä. Toimintasuunnitelmaan kirjataan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet aiotaan saavuttaa. Lisäksi kirjataan mittarit, jotka auttavat arvioimaan, onko tavoitteeseen päästy. Toimintasuunnitelmaan voidaan esimerkiksi kirjata, että yhdistys haluaa lisätä jäsenmääräänsä toimintavuonna 50:llä jäsenellä. Toimenpiteinä voi tällöin olla esimerkiksi jäsenetujen parantaminen ja markkinoinnin tehostaminen. Tavoitteen toteutumisen mittarina on, saako yhdistys kerättyä kaikki tavoittelemansa 50 uutta jäsentä.

On muistettava, että yhdistyksen hyväksymät toimintasuunnitelma ja talousarvio velvoittavat erityisesti alkavan toimintavuoden hallitusta toteuttamaan toimintasuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet.

Toimintavuoden päätyttyä arvioidaan, onko toimintasuunnitelmaan kirjatut asiat toteutuneet todellisuudessa. Toimintavuoden kulusta kirjoitetaan toimintakertomus, joka on raportti siitä, miten toimintavuosi on sujunut ja miten toimintasuunnitelman tavoitteet on saatu toteutettua. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan mittareiden avulla. Toimintakertomus käsitellään myös yhdistyksen kokouksessa. Tavallisesti toimintakertomus hyväksytään kevätkokouksessa ja toimintasuunnitelma syyskokouksessa. Jos yhdistyksellä on vain yksi vuosikokous, molemmat asiakirjat käsitellään samassa kokouksessa.

Aina kaikki tavoitteet eivät toteudu siitäkään huolimatta, että kaikki toimenpiteet olisi toteutettu hyvin. Tällöin tavoite on ehkä ollut epärealistinen toimenpiteisiin ja resursseihin nähden. Seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma onkin syytä kirjoittaa vertaamalla sitä edellisen vuoden toimintasuunnitelmaan ja sen toteutukseen, jotta uudesta toimintasuunnitelmasta tulee realistinen ja toteuttamiskelpoinen.