Nuva-tietoa

Nuorisovaltuusto on yleistermi nuorten kunnallisille vaikuttajaryhmille. Yhteistä kaikille vaikuttajaryhmille on, että ne edustavat ikäryhmäänsä. Toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat nuorisolain määritelmän mukaisesti nuoria, alle 29-vuotiaita.  Nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kunnan päätöksentekoon ja nostaa esiin nuorille tärkeitä asioita käsiteltäväksi. Nuorisovaltuuston kautta nuoret pääsevät perehtymään vaikuttamiseen, kehittämään ryhmätyötaitojaan ja toimimaan itse aktiivisesti nuorten aseman parantamiseksi.

Nuva-toiminnan esittelyssä haastavaa on, että nuvat toimivat kunnissa eri tavoin ja voivat olla monella tavoin sijoitettu osa kunnan organisaatiossa. Kunnat ovat myös hyvin erikokoisia ja näin ollen myös niissä toimivien nuorisovaltuustojen koko vaihtelee. Yleispätevää esittelyä Suomen nuorisovaltuustojen toiminnasta ei siis voi tehdä: jokainen nuva on omannäköisensä. Kuitenkin on tärkeä tiedostaa, että nuorisovaltuusto on kunnassa nuoria edustava toimielin, jolla tulee olla riittävät edellytykset omalle toiminnalleen. Tämä on asia, joka yhdistää kaikkia nuorisovaltuustoja.

Tulevaisuudessa nuorisovaltuuston rooli nuorten kunnallisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa korostuu entisestään, sillä viimeistään vuonna 2017 on jokaiseen Suomen kuntaan perustettava nuorisovaltuusto.

NUORISOVALTUUSTOT SUOMESSA

Nuorisovaltuustoja toimii noin kolmessa neljästä Suomen kunnista, ja viimeistään vuonna 2017 tulee kuntalain mukaan Suomen jokaisessa kunnassa olla nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.

Nuorisovaltuustot toimivat hyvin erikokoisissa kunnissa, ja näin ollen myös nuorisovaltuustojen koko vaihtelee. Jäseniä voi olla kolmesta nuoresta useisiin kymmeniin. Noin puolet nuorisovaltuustoista valitsevat jäsenensä vaaleilla. Erityisesti pienissä kunnissa, joissa nuoria on vähän, ei vaaleja ole välttämättä järkevä järjestää, jolloin nuorisovaltuutetut voidaan valita esimerkiksi koulujen oppilaskunnista tai vaikkapa ottaa avoimesti mukaan kaikki nuorisovaltuutetuiksi haluavat. Suurin osa nuorisovaltuustoista on suomenkielisiä, mutta myös kaksikielisiä ja täysin ruotsinkielisiä vaikuttajaryhmiä on olemassa.

Suurin osa Suomen nuorisovaltuutetuista on 15‒17-vuotiaita. Nuorisovaltuusto voi itse päättää ikärajoistaan. Esimerkiksi pienissä kunnissa, joissa ei ole yläkoulua, voidaan nuorisovaltuustoon ottaa mukaan myös alakouluikäisiä.

Nuorisovaltuustojen käytössä olevat rahat vaihtelevat kunnittain. Osalla on käytössään kymmeniätuhansia, osalla tuhansia euroja. Joissakin kunnissa nuorisovaltuustoa ei tueta rahallisesti, mutta pääsääntöisesti kunta budjetoi nuorisovaltuustolle rahaa vuosibudjetistaan.

 

TOIMINTAMUODOT

Nuorisovaltuustojen ydintehtävä on ensinnäkin toimia kunnan päätöksentekoelimissä yhdessä poliitikkojen ja viranhaltijoiden kanssa. Nuvilla on usein edustus, käytännössä puhe- ja läsnäolo-oikeus, kunnan lautakunnissa mutta myös valtuustossa ja hallituksessa. Lautakunnissa ja muissa toimielimissä työskentely tarjoaa nuvalaisille tehokkaan tavan vaikuttaa. Kunta voi tarjota nuville myös muita vaikutusväyliä, kuten suoran aloiteoikeuden kunnanvaltuustolle. Myös vaikuttaminen kokoussalien ulkopuolella on tärkeää, ja nuorisovaltuutetut ovatkin yleensä yhteyksissä ja keskustelevat poliitikkojen kanssa jatkuvasti.

Vaikuttaminen nuvassa voi olla myös muunlaista kuin kunnan toimielimissä toimimista. Tapahtuman tai kampanjan avulla kunnan nuorisovaltuusto voi saada näkyvyyttä ja lisätä nuva-toiminnan houkuttelevuutta. Ne voivat liittyä johonkin kunnassa ajankohtaiseen päätökseen, kuten jäähallin rakentamiseen. Toisaalta nuva voi järjestää kunnan nuorille puhtaasti vapaa-ajan tekemistä ilman mitään erityistä teemaa, mutta tällaiset tapahtumat eivät ole nuorisovaltuuston ydintoimintaa.

Nuorisovaltuusto pitää omia kokouksiaan niin usein kun kokee tarpeelliseksi. Nuorisovaltuustolla on yleensä omat säännöt, joissa määrätään, kuinka usein ja mistä asioista nuorisovaltuusto kokoustaa. Nuorisovaltuusto valitsee yleensä keskuudestaan hallituksen, joka hoitaa nuvan hallintoa, viestintää ja muita juoksevia asioita. Koska hallituksella on paljon tehtäviä, se kokoustaa yleensä koko nuvaa useammin.