Vinkkejä nuva-toimintaan

”Nuorisovaltuusto on ollut mukana jo vuodesta -99, ja se on vakiinnuttanut asemansa. Myös moni entinen nuorisovaltuuston aktiivi on nykyään kaupunginvaltuustossa, ja me pidämme tiiviisti yhteyttä.” ‒ nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Moniin kuntiin nuorisovaltuustoa ollaan vasta perustamassa, ja monessa Suomen kunnassa nuorisovaltuustotoiminta kaipaa kehittämistä toimiakseen paremmin. Tämä sivu tarjoaa vinkkejä erityisesti siihen, miten nuorisovaltuusto saa perustoimintansa pyörimään paremmin. Kaikki nimittäin lähtee aina perusasioista. Ennen kuin perusasiat ovat kunnossa, on turha tavoitella mitään kovin kunnianhimoista.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. tukee koko Suomen nuorisovaltuustoja ja vastaavia nuorten vaikuttajaryhmiä toimintansa kehittämisessä.

Kiinnostaako nuorisovaltuuston kehittäminen tai jokin sen aihealue erityisesti? Tutustu koulutustarjontaamme ja tilaa asiantuntijamme kouluttamaan ja kehittämään kanssanne nuorisovaltuustonne toimintaa!

 

 

NUVAA EI KUUNNELLA, MITÄ TEEN?

Joskus voi olla niin huono tilanne, että nuoria ei kunnassa pidetä uskottavina vaikuttajina tai heitä ei muuten huomioida. Muutoksen pitäisi luonnollisesti tapahtua aikuisissa päättäjissä, mutta jos näin ei käy, nuorisovaltuutetut voivat omalla toiminnallaan pyrkiä tekemään muutoksen. Aktiivinen yhteydenpito päättäjiin ja viranhaltijoihin kertoo heille, että olette tosissanne. Vakaa ja asiallinen asioihin puuttuminen on kaikkein tehokkainta, sillä se osoittaa aikuisille, että olette kypsiä yhteistyökumppaneita. Nuorisovaltuutetuilla on mahdollisuus osoittaa, että nihkeästi nuoriin suhtautuvat päättäjät eivät voisi olla enempää väärässä.

Kypsä ja asiallinen käytös on tehokkainta, mutta nuorten ei tarvitse olla ”pikku aikuisia” ollakseen uskottavia vaikuttajia. Nuoret ovat nuoria, ja niin kuuluu ollakin. Nuoret tuovat kunnan päätöksentekoon mukaan oman ikäryhmänsä näkemyksen, ja sen saa tehdä nuorten omalla tavalla. Kunta voi organisaationa näyttää nuoren silmin vanhanaikaiselta, ankealta ja jähmeältä, ja nuva on avainasemassa tekemässä siitä raikkaampaa ja nuorten kannalta kiinnostavampaa. Nuorilla on taito luoda uusia ideoita, ja niitä kannattaa ehdottomasti aina hyödyntää. Nuorten tehokkaimpaan mahdolliseen vaikuttamiseen kunnassa tarvitaan siis sekä vuorovaikutustaitoja kunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa myös omaa ideointia sekä taitoa ja halua kehittää ja luoda uutta.

On hyvä muistaa, että asiat eivät tapahdu hetkessä. Mikäli haluat parantaa oman nuorisovaltuustosi asemaa kunnassasi, ota yhteyttä asiasta päättäviin luottamushenkilöihin ja kunnan organisaatiosta vastaaviin viranhaltijoihin. Näin voit viedä asiaa eteenpäin, mutta älä odota, että muutokset olisivat jo seuraavana päivänä havaittavissa. Kuntarakenteen muuttaminen ja organisaation uudelleenjärjestäminen vievät aikaa ja niiden uudistamiseen kannattaa panostaa, jottei tehdä hutiloituja päätöksiä.

Kun nuvalaiset toimivat yhdessä kiinteästi yhteisten tavoitteiden eteen, ne on huomattavasti helpompi tavoittaa kuin silloin, jos tekijäjoukko olisi hajanainen. Joukkovoimaa kannattaa hyödyntää! Hyvät kontaktit ja yhteistyötaidot helpottavat nuorisovaltuuston vaikuttamistyötä.

Jos vaikuttaa tarpeelliselta selventää kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, mikä nuorisovaltuuston rooli kunnassa on, voitte kertoa vaikkapa seuraavaa:

”Nuorisovaltuuston ei kuulu olla identtinen kopio aikuisten kunnanvaltuustosta monimutkaisine esityslistoineen tai lautakuntarakenteineen. Nuorisovaltuustossa kuuluu käsitellä nuorten itsensä esille nostamia teemoja nuorten omilla ehdoilla. Nuorisovaltuuston ei myöskään kuulu olla kunnanvaltuuston tai minkään muunkaan toimielimen kumileimasin, jolla hyväksytetään kaikki nuoria koskevat päätökset. Nuorisovaltuusto on asiantuntijaelin, jonka kanssa käydään vuoropuhelua kunnassa tehtävistä ratkaisuista, jotka vaikuttavat nuorten elämään.”

NUVAN OMAT KOKOUKSET

Nuvan on hyvä kirjata sääntöihinsä, mitkä asiat käsitellään nuorisovaltuuston kokouksissa, mitkä hallituksen kokouksissa ja mitkä kenties yleiskokouksissa. Nuvan omia kokouksia on tärkeä pitää säännöllisin väliajoin. Kokousten välisen ajan nuorisovaltuusto voi päättää itse, mutta on tärkeää, että kokousajat noudattavat säännöllistä aikataulua. Näin nuorisovaltuutetut tietävät, milloin kokouksia on ja osaavat suunnitella valmistautumisensa kokouksiin sen mukaisesti.

Sama pätee hallituksen kokouksiin. Hallituksen kokouksista on aina myös tiedotettava muille nuorisovaltuutetuille, jotta kaikki tietävät, missä mennään. Hallituksesta onkin hyvä valita tiedottaja/viestintävastaava, joka hoitaa sekä sisäistä että ulkoista viestintää nuorisovaltuustossa.

Koko toimintavuoden viestintä ja kokousaikataulu on hyvä suunnitella jo ennen toimintavuoden alkua. Tässä auttaa vuosikellon tekeminen. Vuosikelloon merkitään koko vuoden tärkeimmät tapahtumat kuukauden tarkkuudella. Tarkkoja päivämääriä ei tarvitse vielä tietää, mutta on tärkeää, että tiedetään, milloin pidetään kokouksia, milloin on muita tapahtumia ja milloin viestintää tehdään. Näin asioihin pystytään valmistautumaan ajoissa, ja toiminta pyörii sujuvasti.

Pohja vuosikellon tekemiseen löytyy tiedostopankista. Viestinnän vuosikellon pohja on puolestaan Nuva ry:n jäsenille tarkoitetuissa materiaaleissa.

Nuorisovaltuusto voi halutessaan pitää yleiskokouksia. Yleiskokouksiin kutsutaan koko kunnan nuoret tai ainakin mahdollisimman moni nuori. Niissä halutaan saada mahdollisimman edustava näkemys kunnan nuorilta johonkin asiakysymykseen. Yleiskokouksessa usein myös valitaan nuorisovaltuusto ja sille hallitus sekä lyödään lukkoon nuorisovaltuuston tärkeitä asiakirjoja ja teemoja, kuten vaaliteemoja. Kunnan koosta huolimatta yleiskokouksen järjestäminen voi olla nuvalle suuri ponnistus, minkä vuoksi niitä ei kannata pitää kovin usein mutta ne kannattaa suunnitella sitäkin huolellisemmin.

Materiaalia yleiskokouksen järjestämiseen löytyy Nuva ry:n jäsenille tarkoitetuista materiaaleista.

NUVA KUNNAN TOIMIELIMISSÄ

Nuorisovaltuutettujen konkreettinen vaikutustoiminta tapahtuu pääasiassa kunnan toimielimissä, erityisesti lautakunnissa ja valtuustossa. Kunnanvaltuusto on kunnan korkein päätöksentekoelin, johon valitaan jäsenet neljän vuoden välein käytävillä kuntavaaleilla. Lautakunnat ovat kunnanvaltuuston alaisia päätöksentekoelimiä, jotka tekevät päätöksiä kukin omilla toimialoillaan. Monissa kunnissa on muun muassa sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta, joissa nuorisovaltuustoilla on yleensä edustus. Kaikkien kunnan toimialojen päätökset kuitenkin koskevat nuoria, joten on hyvä huolehtia, että nuorilla on edustus kaikissa kunnan lautakunnissa.

Puhe- ja läsnäolo-oikeutta kunnan toimielimissä kannattaa ehdottomasti käyttää hyödyksi. Lautakuntaedustajien tulee osallistua lautakunnan kokouksiin, ja onkin pidettävä huolta, että kokouksessa on aina vähintään yksi nuorten edustaja paikalla. Tämä osoittaa, että nuorisovaltuusto ottaa luottamustoimensa vakavasti.

Valtuustoryhmät pitävät ryhmäkokouksia ennen valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten kokouksia. Nuorisovaltuustojen kannattaa ottaa käyttöön sama käytäntö. Ryhmäkokouksessa tulevan kokouksen esityslista käydään yhdessä läpi ja pohditaan, mikä on ryhmän kanta mihinkin asiaan. Tavoitteena on, että ryhmät äänestävät päätöksistä yhtenäisesti. Nuorisovaltuutettujen ei toki tarvitse päästä yksimielisyyteen eli konsensukseen asiasta, koska heillä ei yleensä ole äänivaltaa, mutta yhtenäinen näkemys on päättäjien näkökulmasta aina vakuuttavampi ja helpompi ottaa huomioon päätöksenteossa. Siksi konsensus tai vähintään kompromissi nuorisovaltuutettujen kesken on aina tavoiteltava tila.

Kokouksissa puheenvuoroja kannattaa pitää alusta lähtien rohkeasti. Voit kertoa omista tai kavereittesi kokemuksista, miten jonkin asian olette kokeneet. Kunnan päätöksenteossa on nimittäin ennen kaikkea kyse ihmisten arkielämän parantamisesta, ja konkreettiset ja aidot kokemukset auttavat päätöksentekijöitä tekemään oikeudenmukaisia ratkaisuja. Sitä ei tarvitse pelätä, että sanoo jotakin väärää tai tyhmää. Päinvastoin rohkeasti ja häpeilemättä pidetyt puheenvuorot antavat nuorten edustajille uskottavuutta päättäjien silmissä ja vakuuttaa heidät siitä, että nuorten ääntä on kuunneltava.

Jos olette jostakin asiasta eri mieltä kuin päätöksentekijät, kertokaa se rohkeasti. Jos nuorten edustajia on paikalla useampi, voitte pitää toistenne puheenvuoroja tukevat puheenvuorot ja osoittaa, että olette yhtä mieltä asiasta. Nuorten yhtenäinen näkemys osoittaa, että nuoret ovat tutustuneet asialistaan ja pohtineet sen sisältöä yhdessä.

Tosiasia on, että lautakunnassa tai muussa kunnan toimielimessä toimiminen vaatii hieman aikaa ja panostusta. Vaivaa kannattaa kuitenkin ehdottomasti nähdä, sillä kunnan toimielimissä tehdään nuorten jokapäiväisen elämän kannalta tärkeitä päätöksiä. Nuorisovaltuuston edustajat saavat olla säännöllisessä suorassa kontaktissa päätöksentekijöihin ja päästä vaikuttamaan kaikkein tehokkaimmin tärkeisiin päätöksiin. Samalla pääsee oppimaan kullanarvoisia taitoja, tutustumaan julkishallintoon ja verkostoitumaan.

NUVAN SÄÄNNÖT & TALOUS

Säännöt ohjaavat yhdistyksen tai toimielimen toimintaa. Nuorisovaltuustojen toimintaa ohjaavia sääntöjä kutsutaan toimintasäännöiksi.

Säännöissä kerrotaan, mikä nuvan tarkoitus on ja miten se tätä tarkoitustaan toteuttaa. Sääntöihin kirjataan, miten nuorisovaltuusto ja sen puheenjohtajisto ja mahdollinen hallitus valitaan ja ketkä voivat olla nuvan jäseniä.

Uuden kuntalain myötä nuorisovaltuustoista tulee kunnan vaikuttamistoimielimiä kaikkialla Suomessa. Kunta velvoittaa toimielimiään tekemään itselleen toimintaa ohjaavan toimintasäännön, minkä vuoksi sen laatiminen tulee pakolliseksi myös nuorisovaltuustolle.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ja Kuntaliitto ovat yhdessä laatineet nuorisovaltuustoille toimintasääntömallin. Mallissa on määritelty nuorisovaltuuston toimintaa ja roolia uuden kuntalain edellyttämillä tavoilla.

Nuorisovaltuuston toimintasääntöjä tulisi kirjoittaa yhdessä nuorten ja kunnan kanssa. Tutustu ohjeistukseen toimintasääntöjen kirjoittamisesta ja mallisääntöihin tästä.

Kuntalain mukaan nuorisovaltuuston toimintaedellytykset tulee turvata. Tämä tarkoittaa esimerkiksi määrärahan antamista nuorisovaltuuston käyttöön. Riittävien määrärahojen takaaminen jäntevöittää toimintaa ja ryhmän toimintaa. Nuorisovaltuuston määrärahoja hallinnoidaan yhdessä toimintaa ohjaavan kunnan viranhaltijan kanssa, mutta nuorisovaltuuston on hyvä suunnitella toimintaansa myös määrärahat huomioonottaen. Huolellinen taloussuunnittelu tarkoittaa käytännössä budjetin tekemistä. Se voi tuntua ensikertalaiselle haastavalta, mutta on lopulta melko simppeliä. On vain tiedettävä, mistä rahaa on tulossa ja kuinka paljon, ja mihin sitä joudutaan tai halutaan käyttää.

Nuorisovaltuustotoimintaan on kunnan budjetista varattu tietty summa, ja tämä summa yleensä muodostaa kokonaisuudessaan nuorisovaltuuston tulot. Nuva voi käyttää rahat parhaaksi katsomallaan tavalla esimerkiksi kokouspalkkioihin tai tapahtumien järjestämiseen. Käytetyt rahat ovat budjetissa menoja. Tapahtumia varten nuva voi kuitenkin hakea monesti kunnalta myös erillisrahoitusta.

Budjetin teossa auttaa nuorisovaltuustotoiminnasta vastaava viranhaltija. Nuorisovaltuusto ei ole oikeustoimikelpoinen, joten nuva-toiminnasta vastaava viranhaltija on vastuussa nuvan taloudesta. Budjetti laaditaan toimikaudelle, joka voi olla kalenterivuosi tai lukuvuosi.

Mallit nuorisovaltuuston toimintavuoden budjetiksi ja yksittäisen tapahtuman budjetiksi löytyvät tiedostopankista.

TAPAHTUMA?

MIKSI TAPAHTUMA?

Nuorisovaltuustot ympäri Suomen järjestävät paljon erilaisia tapahtumia. Minkälaisen tapahtuman juuri teidän nuorivaltuustonne voisi järjestää? Antakaa ideoiden lentää, hulluimmista ideoista syntyy useimmiten loistavia tapahtumia!

Tapahtuman järjestämisessä on monia huomioitavia asioita. Missä järjestetään vaikkapa iso seminaari, johon odotetaan paljon osallistujia, ja miten sen turvallisuusjärjestelyt eroavat vaikkapa nuorten ja päättäjien välisen keskustelutilaisuuden turvallisuusjärjestelyistä?

Tapahtumia järjestetään aina tarpeesta. Joku nuorisovaltuutettu saattaa kokea, että oman kunnan päättäjillä ei koskaan ole aikaa keskittyä nuorten asioihin tai kuunnella nuoria. Toinen kokee, että oman paikkakunnan nuoret tarvitsevat jotakin virikettä arjen piristämiseksi. Yleisiä syitä järjestää tapahtuma ovat myös kouluttautuminen ja halu verkostoitua muiden nuorten kanssa.

Huomioikaa kuitenkin tapahtumia miettiessänne, mikä on nuorisovaltuuston tarkoitus. Nuvat voivat järjestää diskojen ja konserttien kaltaisia tapahtumia, mutta se ei ole nuorisovaltuustojen ydintoimintaa. Kannattaa siis keskittyä miettimään, millaisella tapahtumalla pääsisitte vaikuttamaan kunnan nuorten asioihin.

Markkinointi ja tiedotus ovat tärkeitä, jotta tapahtumiin saadaan yleisöä. Brändäys toimii myös tapahtumissa: kun samanlainen ja hyväksi havaittu tapahtuma järjestetään säännöllisesti, tapahtuman ja samalla sen järjestäjän tunnettuus kasvaa ja yleisöä on helpompi houkutella paikalle.

Kun tapahtumaa aletaan suunnitella, tärkeimmät kysymykset ovat: Mitä? Kenelle? Missä? Milloin?

MITÄ?

Kun olette päässeet sopuun tapahtuman luonteesta, on aika alkaa miettiä mahdollista ohjelmaa. Ohjelma voi kasvaa ja siihen voi tulla muutoksia hyvinkin lähellä tapahtuma-ajankohtaa, mutta markkinoinnin helpottamiseksi on hyvä tietää suuret linjat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suunnittelu on oikeasti kaiken a ja o. Ilman sitä tapahtumasta tulee hajanainen, kukaan ei tiedä vastuitaan ja asioita jää tekemättä. Tämä kaikki näkyy väistämättä tapahtuman osallistujille.

KENELLE?

Jos nuvanne järjestää esimerkiksi verkostoitumispäivän lähikuntien nuville, tapahtumaan ei ole syytä kutsua muita kuin nuorisovaltuutettuja. Kutsuvieraslistalle on siis aina laitettava sellaisia ihmisiä, jotka saavat tapahtumasta jotakin irti.

Vaikka tapahtumia tehdään nuvan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi, niitä tehdään ensisijaisesti tapahtuman yleisöä varten. Sellaiset tapahtumat, joissa yleisöllä on tervetullut ja odotettu olo, ovat kaikkein menestyneimpiä.

Tapahtuman vetovoimaa lisää, jos paikalle tulee henkilöitä, jotka yleisöä kiinnostavat. Keskustelutilaisuudessa hyvät ja teemaan sopivat puhujat ovat todella tärkeä vetovoimatekijä. Kansanedustajat ja muut tunnetut henkilöt vetävät paikalle kiinnostuneita ihmisiä. Musiikki- tai muussa vapaa-ajan tapahtumassa tunnetut ja laadukkaat esiintyjät herättävät luonnollisesti kiinnostusta.

Jos mahdollisuutta hankkia tunnettuja esiintyjiä ei ole, on panostettava erityisesti ohjelman sisällön houkuttelevuuteen. Mikä juuri tätä yleisöä voisi kiinnostaa? Mihin he voisivat tarvita nuvamme asiantuntemusta? Kohdeyleisö kannattaa profiloida hyvin, jotta ohjelman voi suunnitella sen mukaan.

MISSÄ?

Tapahtumapaikka riippuu luonnollisesti tapahtuman luonteesta. Erilaisissa paikoissa on valtavasti mahdollisuuksia mutta myös sudenkuoppia. Siksi paikan valinnassa on oltava tarkkana.

Suunnitelkaa huolella, mitä ominaisuuksia tapahtumanne edellyttää tapahtumapaikalta onnistuakseen. Kun olette tehneet päätöksen, varatkaa paikka ajoissa. Suositut paikat on varattava jopa puoli vuotta etukäteen! Suunnittelussa onkin hyvä huomioida myös suunnitelmat B ja C, jos haluamanne paikka on tapahtuman ajankohtana varattu. Kun suunnittelu tehdään ajoissa, myös päivämäärää voi tarvittaessa muuttaa.

Paikan on oltava sopiva osallistujamäärälle. Mikäli tila on liian pieni, osallistujat saattavat ahdistua kuumuudesta ja väentungoksesta ja poistua paikalta. Mikäli tila on liian suuri, osallistujat saattavat kokea olevansa turhaan paikalla.

MILLOIN?

Tapahtuma-aika määräytyy aina tapahtuman luonteen ja kohdeyleisön mukaan. Vuodenajat tarjoavat paljon mahdollisuuksia, ja lisäksi vuorokaudenaika vaikuttaa paljon tapahtuman luonteeseen ja yleisön intoon osallistua tapahtumaan. Iltamyöhään ei kannata järjestää keskustelutilaisuutta, mutta bändin keikalle myöhäinen ajankohta on kaikkein sopivin.

Tapahtuman suunnitellulle on aina varattava riittävä aika varsinkin, jos ja kun se toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Pieni tapahtuma saattaa syntyä pienessäkin ajassa, kun taas suurimmat vaativat jopa vuoden suunnitteluajan. Kun tapahtuman järjestäjät tietävät, mitä tapahtuu missä ja milloin, järjestely on stressittömämpää ja mukavampaa.

Myös tiedottamiselle ja ilmoittautumiselle on varattava riittävästi aikaa. Tiedottaminen ja markkinointi on aloitettava ajoissa, pienissä tapahtumissa viikkoja ja suurissa tapahtumissa kuukausia aiemmin, jotta yleisö ehtii huomata tapahtuman ja valmistautua siihen. Ilmoittautuminen ei aina ole välttämätön järjestely, ja se saattaa myös rajoittaa yleisömäärää, kun spontaani saapuminen tapahtumaan ei ole mahdollista. Jos tapahtumassa on rajattu osallistujamäärä tai tarjoiluja, joiden määrä pitää etukäteen tietää, on ilmoittautumisten kerääminen järkevää.

Miten pitkään tapahtumanne kestää? Tämä on suunniteltava huolella, jotta ohjelma saadaan vietyä loppuun ja jotta ohjelmaa on varattu koko tapahtuma-ajalle. Yön yli kestävän tapahtuman järjestämisessä on aivan erityisiä huomioitavia turvallisuusasioita, joita päivätapahtumissa ei ole.

MITEN SAADA IHMISIÄ PAIKALLE?

Ihmisillä on nykyisin niin kiire, että heidän tulee kokea saavansa tapahtumasta jotakin hyötyä, että he vaivautuvat paikalle. On siis tunnistettava yleisön tarpeet. Tätä on mietittävä jo silloin, kun tapahtuman sisältöä ja tarkoitusta suunnitellaan. Kukaan ei tule tapahtumaan, josta ei saa mitään irti.

Yleisön profilointi on siis ehdottoman tärkeää, sillä markkinointi on kaikkein järkevin suunnitella sen pohjalta. Täsmämarkkinointi toimii: lähettäkää mainoksia juuri niille henkilöille, joiden uskotte olevan kiinnostuneita tapahtumasta. Osoittakaa ihmisille markkinoinnissa, miten he hyötyvät tapahtumasta . Tuokaa selkeästi ilmi, millainen tapahtuma on kyseessä ja millaisille ihmisille siellä on paljon kiinnostavaa sisältöä.

Panostakaa markkinoinnin laatuun ja volyymiin. Hienosti toteutetut mainokset tuovat esiin, että myös tapahtuma on toteutettu hyvin. Harjoitelkaa itse mainosten tekemistä, tästä taidosta on nimittäin aina hyötyä! Näin myös säästyy rahaa, ja saatte mainoksista itsenne näköisiä. Miettikää, kuinka paljon mainoksia on syytä jakaa ja mitä kautta: Postitse? Somessa?

 

VASTUUT JA TURVALLISUUS

Jotta tapahtuma on hyvin suunniteltu ja järjestetty, on vastuut tekijöiden kesken jaettava ja mietittävä tarkasti. Kaikkein parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kaikki saavat mieluisen vastuualueen ja tuntevat olevansa tärkeä osa järjestäjäporukkaa. Kaikki tehtävät eivät ole aina mieluisia, ja reiluinta on jakaa tylsimmät tehtävät usean ihmisen kesken.

Jotta vastuunjako toimii, on tehtävä myös realistinen aikataulu, johon kaikkien on sitouduttava. Yhden ihmisen myöhästely saattaa heittää koko pakan sekaisin. Jokaisen järjestelyihin mukaan lähtevän on mietittävä, mihin oma aika ja jaksaminen riittävät. Mukana järjestelyissä on hyvä olla ainakin yksi vastuullinen aikuinen, esimerkiksi nuoriso-ohjaaja.

Turvallinen tapahtuma on onnistunut tapahtuma. Jos kyseessä on suuri, yleisölle avoin festivaali, tarvitsette järjestyksenvalvojat. Yön yli kestävissä tapahtumissa on oltava yövalvojat.

Erityisesti yön yli kestävissä tapahtumissa on välttämätöntä, että osallistujille jaetaan järjestyssäännöt ja ne käydään yhdessä läpi. Yön yli kestävistä ja suurissa tapahtumista on tärkeää ilmoittaa pelastusviranomaisille. Järjestäjien joukosta on syytä valita kaksi ensiapuvastaavaa, jotta joku tietää mitä tehdä, jos jotakin sattuu. Isot onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta pieniltä tapaturmilta harvoin vältytään. Kaikkeen on hyvä varautua.

Pohja tapahtuman järjestyssäännöiksi löytyy tiedostopankista.

RAHOITUS

Tapahtumien järjestäminen vaatii melkein aina jonkinlaista varallisuutta. Tapahtumaan voi budjetoida nuvan omia rahoja tai hakea esimerkiksi erillisrahoitusta kunnalta. Yrityksiä voi pyytää tapahtuman sponsoreiksi, tai tapahtumaa voi markkinoida ja kerätä rahaa jollakin tempauksella. Varainhankinnassa saa käyttää luovuutta.

Tunnettujen vieraiden hankinnassa kannattaa käyttää suhteita, jotta kustannukset pysyvät pieninä. Kansanedustajat ja muut julkishallinnon edustajat tulevat paikalle ilmaiseksi, mutta tunnetun bändin keikka saattaa maksaa tuhansia euroja. Tapahtumaan voi myydä lippuja, mutta niiden hinnassa on oltava maltillinen, jotta yleisöä saadaan paikalle haluttu määrä. Esiintyjien kanssa voi keskustella hinnoista ja vedota esimerkiksi siihen, että kyseessä on nuorten osallisuutta ja arkea tukeva tapahtuma. Esiintyminen tällaisessa tapahtumassa tuo esiintyjälle markkina-arvoa, jota ei rahalla voi saada.

Esimerkki tapahtuman budjetista löytyy tiedostopankista.

 

ESIMERKKITAPAHTUMIA

KOULUKIERTUE

Yksi hyväksi havaituista nuvissa käytössä olevista tapahtumamuodoista on koulukiertue. Ideana on, että nuorisovaltuusto käy esittelemässä toimintaansa kuntansa kouluissa ja innostamassa nuoria kunnalliseen vaikuttamiseen. Koulut ovat erinomaisia paikkoja nuville esitellä toimintaansa, koska paikalla on valmiiksi iso joukko osallistujia.

Koulukiertueen käytännöt voi järjestää itselleen kätevimmällä tavalla. Järjestäminen kannattaa aloittaa olemalla yhteyksissä koulun rehtoriin, yhteiskuntaopin opettajaan tai oppilaskuntatoiminnasta vastaavaan opettajaan. Koulun kanssa on sovittava, milloin, kuka ja mistä aiheesta koululle tullaan kertomaan. Nuorisovaltuuston esittely sopii esimerkiksi yhteiskuntaopin demokratiaa käsitteleville tunneille tai oppilaskunnan kokouksen yhteyteen. Koulun kanssa voi yrittää järjestää myös suuremman esittelytapahtuman, johon esimerkiksi kaikki koululaiset voisivat osallistua kerralla. Kuitenkin sellaiset tilaisuudet, jota varten koulun ei tarvitse suunnitella aikataulujaan uudestaan ja tehdä tilavarauksia suuria ryhmiä varten, ovat niille kaikkein houkuttelevimpia. Koulukiertue kannattaakin suunnitella siltä pohjalta, miten se sopisi parhaiten kunkin koulun omaan arkeen.

Koulukiertueen ajankohta kannattaa miettiä tarkkaan. Yksi hyvä ajankohta on tietysti silloin, kun uutta nuorisovaltuustoa ollaan valitsemassa. Jos kunnassa on nuorisovaltuustovaalit, koulukiertue toimii samalla muistuttajana tulevista vaaleista. Hyvä aika järjestää koulukiertue on myös silloin, kun nuorisovaltuustoon etsitään ehdokkaita. Myös lukuvuoden alku on hyvä ajankohta, jos se sopii nuvan aikatauluihin ja vuosikelloon.

Koulukiertueella kannattaa kirjoittaa muistiinpanoja koko vierailun ajan. Lisäksi kannattaa ottaa käyttöön käytäntö, että vierailun tehneet nuorisovaltuutetut kirjoittavat palautetta vierailusta. Palautteen pohjalta koulukiertuetta voidaan jatkossa kehittää. Samalla palaute toimii raporttina kouluvierailusta: ketkä olivat paikalla ja mitä tapahtui? Jokainen vierailukerta kannattaa numeroida, koska vuosien saatossa vierailuja saattaa kertyä useita.

Materiaalia koulukiertueen järjestämiseen löytyy Nuva ry:n jäsenille tarkoitetuista materiaaleista.

PANEELIT JA KESKUSTELUTILAISUUDET

Erilaiset paneelit ja keskustelutilaisuudet ovat sopivia tapahtumia nuorisovaltuuston järjestettäviksi. Ne rakennetaan aina jonkin teeman ympärille. Paneeleita pidetään erityisesti vaalien alla, mutta niitä voi pitää muulloinkin.

Paneeli on tilaisuus, jossa panelisteilta kysytään paneelin aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Paneelissa on yleisö, ja panelistit istuvat yleensä rivissä yleisön edessä. Paneelissa on juontaja, joka esittää kysymykset, mutta myös yleisö voi esittää kysymyksiä, jos aikaa on. Panelisteiksi valitaan aiheen kannalta tärkeitä ihmisiä. Yleensä sopiva panelistien määrä on 3‒7.

Vaalipaneeli pidetään ennen vaaleja, ja niissä panelisteina on vaalien ehdokkaita. Oppilaskunnat ja muut toimijat järjestävät monesti kouluilla vaalipaneeleja, mutta myös nuorisovaltuusto voi järjestää niitä. Nuorilla ei ole valtakunnallisissa vaaleissa äänioikeutta, mutta juuri sen takia nuoria voi kiinnostaa päästä kyselemään ehdokkailta kysymyksiä ja esittämään omia näkemyksiään. Panelisteiksi kannattaa siis pyytää ehdokkaita, jotka kiinnostavat nuoria. Monesti kiinnostavimmat ehdokkaat ovat itse nuoria.

Ehdokkaita kannattaa pyytää panelisteiksi puolueilta. Puolueelta voi kysyä, olisiko joku tietty ehdokas vapaana paneelin aikaan, tai pyytää puoluetta itse valitsemaan sopivantuntuisen ehdokkaan. Puolueissa tiedetään yleensä ehdokkaiden aikataulut, joten he osaavat valita ehdokkaan, joka pääsee paikalle. On tärkeää, että panelisteiksi tulee edustajia mahdollisimman monista eri puolueista.

Hyvät ohjeet vaalipaneelin järjestämiseen sekä valmiin kysymyspatteriston tarjoaa Valtikka.

Vaikka tiedossa ei olisi vaaleja, voi paneelin järjestää jostakin muusta ajankohtaisesta aiheesta. Myös vapaamuotoisempi keskustelutilaisuus voi olla sopiva, mutta paneelin hyvä puoli on, että se on hyvin organisoitu: panelistit pitävät puheenvuoroja, juontaja kysyy ja yleisö kysyy ja kommentoi. Vapaamuotoisessa keskustelutilaisuudessa vaarana on, että siitä tulee epäselvä sekametelisoppa, josta kukaan ei saa mitään irti. Onkin tärkeää, että myös keskustelutilaisuudessa on vähintään juontaja tai puheenjohtaja, joka jakaa puheenvuorot ja johdattelee keskustelua oikeaan suuntaan.

Kunnassa voi olla esimerkiksi tilanne, että osaa kunnan kouluista uhkaa lakkautus. Tämä on tilanne, jossa nuorten näkemykset ovat todella tärkeitä. Nuorten pitää saada kuulla, miten mahdolliset lakkautukset heidän elämäänsä vaikuttavat, ja paneeli tai keskustelutilaisuus sopii erinomaisesti tavaksi aiheen käsittelyyn.

Puhujiksi tai panelisteiksi sopivia henkilöitä ovat tällaisessa tilanteessa päätöksentekijät, koulujen rehtorit ja vaikkapa vanhempainyhdistyksen edustajat. On hyvä, jos nuorten keskuudesta valitaan myös puhujia, jotta nuoret eivät ole vain kuuntelevana ja kysyvänä yleisönä.

Valmis kysymyspatteristo tämän aihealueen paneeliin löytyy Nuva ry:n jäsenille tarkoitetuista materiaaleista.

NUVA JA OHJAAJA

Nuorisovaltuustotoiminnan jatkuvuuden ja käytännön asioiden kannalta on oleellista, että nuvalla on oma työntekijä. Tästä syystä on tärkeää, että kunnalla on resurssit palkata nuvalle oma työntekijä tai kohdentaa olemassa olevan työntekijän resursseja nuva-toiminnasta huolehtimiseen. Työntekijän tärkein tehtävä on tukea nuorisovaltuustoa toiminnassaan ja kannustaa nuoria toimimaan, ajattelemaan ja vaikuttamaan. Nuorisovaltuuston työntekijän tehtävät ovat:

  • Nuorten tukeminen nuva-toiminnassa
  • Nuvan käytännön asioiden, kuten matkakulujen ja tilavarausten hoitaminen
  • Vastuu nuvan rahaliikenteestä yhdessä nuvan kanssa
  • Tapahtumien järjestäminen yhdessä nuvan kanssa

Työntekijällä voi olla myös muita tehtäviä, jotka tukevat ja auttavat nuvaa toiminnassaan. On kuitenkin muistettava, että nuva ei voi pyöriä vain työntekijän voimin. On tärkeää, että nuvalaiset itse myös osallistuvat esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen aktiivisesti. Tarkoitus on, että nuvalaiset oppivat toiminnan ohessa esimerkiksi organisointi- ja projektinhallintataitoja. Niitä ei voi oppia kuin tekemällä ja hankkimalla kokemusta.

Työntekijän tarkoitus ei ole ohjailla nuorisovaltuustoa toiminnassaan vaan auttaa nuoria, jotta he voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Työntekijän tulee tiedostaa, että tärkeimpiä toimijoita ovat nuoret. Esityslistan ja muut materiaalit valmistelevat nuoret itse; työntekijä voi tehdä tämän vain nuorten osoittamalla tavalla.

Työntekijän roolista kannattaa tehdä selkeä. On hyvä tehdä tarkka tehtäväjako, mikä kuuluu kellekin. Näin yhteistoiminta sujuu, ja aikaa ei kulu epäselviin tilanteisiin. Kun työntekijä pelaa hyvin yhteen nuorisovaltuuston kanssa, on nuvan toiminnan jatkuvuus taattu, vaikka toimijat vaihtuvatkin.

ARVIOINTI

Kaikessa toiminnassa, myös nuvassa, on välillä hyvä pohtia, millä tasolla oma toiminta on. Näin selkiytyy, voiko tasoon olla tyytyväinen vai pitäisikö joitakin osa-alueita kehittää. Nuvan toiminnan arvioinnin perusteella voidaan havaita tarpeellisia kehittämiskohteita toiminnassa.

Vaikute.netin testillä pääsee arvioimaan oman nuvansa toimintaa ja sen osa-alueita. Voitte tehdä testin yhdessä nuvalaisten kanssa. Testin voi tehdä myös yksin ja verrata myöhemmin omia vastauksiaan muiden vastauksiin. Näin saa näkemystä siitä, miten nuvalaisten arvioinnit toiminnasta mahdollisesti eroavat toisistaan.

Nuorisovaltuusto voi osallistua myös muiden toimijoiden, esimerkiksi kunnan tai koulujen oppilaskuntien, toiminnan arviointiin. Nuva ry:n jäsenille tarkoitetuista materiaaleista löytyy lomakkeet, joiden avulla nuorisovaltuusto voi kartoittaa kuntapalvelujen ja oppilaskuntien toimivuutta.