Vaikuttajan sanakirja

Tervetuloa Vaikuttajan sanakirjaan! Täältä löydät selityksiä hankalille sanoille, joihin nuori vaikuttaja väistämättä urallaan törmää.

Aatteellinen: henkilö, ryhmä, yhdistys tms., joka uskoo johonkin aatteeseen ja toimii tämän aatteen mukaan.

Agenda: ts. Esityslista. Käytetään lähinnä puhuttaessa julkisen keskustelun ”esityslistasta” eli siitä, mistä julkisuudessa juuri sillä hetkellä puhutaan ja mikä on ajankohtaista.

Aluehallintovirasto: aluetasolla toimiva viranomaislaitos, joka valvoo ja ohjaa julkishallinnon toimintaa omalla alueellaan.

Artikkeli: Tekstilaji, joka on kirjoitettu asiatyylillä ja joka käsittelee jotakin tiettyä teemaa tai aihetta. Artikkeli julkaistaan yleensä lehdessä tai kirjassa, jossa on muita artikkeleita.

Arvojohtaja: johtaja, joka edustaa kansansa arvoja (esim. rauha, demokratia, vapaus) ja esiintyy julkisesti arvojen puolustajana.

Asetus: Säädös, joka Suomen laissa tarkentaa (täsmentää tai täydentää) lakia. EU:n lainsäädännössä asetus on sitova säädös, joka koskee kaikkia unionin jäsenvaltioita automaattisesti.

Asiakirja: Virallinen paperi, johon on kirjattu organisaation toimintaa, esim. kokouspöytäkirjat, erilaiset ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat.

Asiatyyli: Tekstin tyyli, jota käytetään virallisissa ja muissa muodollisissa teksteissä. Asiatyyli on huoliteltua, ja se ei sisällä puhekielen tai muun epämuodollisen kielimuodon piirteitä.

Blogikirjoitus: tekstilaji, joka käsittelee artikkelin tavoin yleensä jotakin tiettyä aihetta tai teemaa mutta jossa korostuu kirjoittajan oma näkökulma ja näkemykset aiheeseen.

Budjetti: ts. Talousarvio. Arvio tulevan vuoden menoista ja tuloista. Esim. Suomen valtion budjetti.

Digitalisaatio: yhteiskunnan kehityssuunta, jossa yhteiskunnan palvelut ja ihmisten välinen vuorovaikutus toteutetaan enenevissä määrin sähköisillä kanavilla.

Direktiivi: EU-lainsäädännön sitova säädös, jonka sisältö jäsenvaltion on toteutettava. Jäsenvaltio saa kuitenkin itse päättää, millaisella lainsäädännöllä se direktiivin sisällön toteuttaa.

Edustuksellinen demokratia: demokratian eli kansanvallan muoto, jossa kansalaiset valitsevat tasapuolisella menetelmällä, yleensä vaaleilla, keskuudestaan edustajat tekemään päätöksiä puolestaan.

Ehdoton enemmistö: osa ryhmästä (esim. äänestäjistä), joka on suurempi kuin puolet ryhmän jäsenten lukumäärästä.

Elinkeinotoiminta: yksilön tai yhteisön (jatkuva) liike- tai ammattitoiminta toimeentulon hankkimiseksi.

Ennakkopäätös: Korkeimman oikeusasteen antama tuomio asiassa, josta ei aiemmin ole tehty vastaavaa päätöstä. Ohjaa oikeuslaitoksen päätöksiä tulevaisuudessa vastaavissa tilanteissa mutta ei velvoita antamaan tuomiota samalla tavoin.

Ennakkoäänestys: Ajanjakso ennen varsinaista vaalipäivää, jolloin äänensä voi käydä antamassa ennakkoäänestyspaikoilla.

Epämuodollinen vaikuttaminen: Vaikuttaminen, joka tapahtuu epävirallisilla tavoilla, kuten kampanjoimalla, lobbaamalla, järjestämällä mielenosoitus tai kirjoittamalla mielipidekirjoitus. Vrt. Muodollinen vaikuttaminen.

Erikoissairaanhoito: lääketieteen erikoisaloihin, esim. kirurgiaan tai geriatriaan, kuuluva hoito, joka on Suomessa sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulla. Vrt. Perussairaanhoito.

Esitellä: Tuoda kokouksessa esiin päätettävän asian faktoja ja eri näkökulmia, joiden pohjalta päätöksentekijät voivat tehdä päätöksen. Esittelyn tekee yleensä päätösasian valmistelija.

Esittelijä: Henkilö, joka esittelee kokouksessa päätösasiaan liittyviä faktoja, näkemyksiä ja muita tietoja, joiden pohjalta päätöksentekijät voivat tehdä päätöksiä. Esittelijänä toimii yleensä päätösasian valmistelija.

Esitys: Virallinen tapa tuoda kokoukseen oma näkemyksensä päätösasiasta ja tehdä siitä vaihtoehto, jonka mukaan voidaan päättää. Esim. muutosesitys talousarvioon, hallituksen pohjaesitys.

Esityslista: asiakirja, jossa kerrotaan kokouksen työjärjestys.

Esteellinen: ts. Jäävi. Henkilö, joka on kokouksessa kahdessa roolissa, esimerkiksi edustaa jotakin järjestöä, jota päätös koskee, eikä siten voi olla puolueeton päätöksentekijä.

Etuus: raha- tai muu taloudellinen apu, johon henkilö on oikeutettu asemansa tai elämäntilanteensa perusteella, esim. opintotuki, vanhempainpäiväraha.

Etäkokous: Kokous, joka käydään sähköisiä apuvälineitä, kuten sähköpostia, käyttäen ja jonka osallistujat voivat kokouksen aikana olla maantieteellisesti kaukana toisistaan.

Feissata: markkinoida kadulla tms. juttelemalla ihmisille.

Flash mob: Tapahtuma, esim. tanssi- tai musiikkiesitys, joka on suunniteltu ennalta mutta joka tulee sen yleisölle yllätyksenä. Toteutetaan yleensä suuressa väkijoukossa, jossa on paljon yleisöä.

Hallinto: johtamista ja vallankäyttöä organisaatiossa, esim. valtiossa tai yrityksessä.

Hallintomalli: Tapa, jolla organisaatio toteuttaa päätöksentekoaan ja johtamistaan. Hallintomallissa määritellään mm., mitä toimielimiä, johtajia ym. organisaatiossa on ja mitä kuuluu kenenkin vastuulle.

Hallinto-oikeus: Julkisoikeuden ala, joka käsittelee ja tutkii yhteiskunnassa julkishallintoa koskevan lain alaisia asioita.

Hallintosääntö: organisaation hyväksymä virallinen asiakirja, jossa määrätään, millainen hallintomalli organisaatiolla on.

Hallitusmuoto: valtiojärjestelmä, joka määrää, ketkä tai mitkä instituutiot pitävät valtiossa valtaa, esim. tasavalta.

Hanke: tiettyyn tavoitteeseen tähtäävä projektiluontoinen työ, esim. ministeriön kehittämishanke.

Hankinta: julkisen organisaation ulkopuoleltaan hankkima palvelu, tavara tms.

Hyväksymismenettely: Euroopan unionissa käytössä oleva päätöksentekomenettely, jossa parlamentin on hyväksyttävä neuvoston laatima säädösesitys, jotta se voidaan hyväksyä.

Identiteetti: Ihmisen tai ihmisryhmän käsitys itsestään, joka sisältää muun muassa tunteen kuulumisesta eri ryhmiin.

Iltakoulu: Epävirallinen tapaaminen, jossa keskustellaan päätösasioista ennen virallista kokousta. Esim. hallituksen iltakoulu.

Informatiivinen: runsaasti tarpeellista tietoa sisältävä teksti, puhe tms.

Innovaatio- ja teknologiapolitiikka: politiikan ala, jossa käsitellään ja tehdään päätöksiä uusista teknologisista keksinnöistä ja niiden hankinnasta.

Instituutio: organisaatio, järjestelmä, tapa tms., jolla on yhteiskunnassa vakiintunut asema, esim. avioliitto, kirkko.

Intressi: kiinnostuksen kohde, kiinnostus päästä johonkin asemaan tai saada jokin asia toteutettua.

Intressiryhmä: ryhmä, joilla on yhteinen intressi.

Itsehallintoalue: alueellisista hallintoyksiköistä käytettävä nimitys, joka on käytössä valtion aluehallinnon uudistuksessa.

Itsemääräämisoikeus: Valtion tms. oikeus tehdä päätöksiä itsenäisesti oman alueensa asioista. Esim. EU:n jäsenvaltion itsemääräämisoikeus.

Johtosääntö: säännöt siitä, miten yhdistystä tms. organisaatiota johdetaan.

Julkinen sektori: Yhteiskunnan osa, jota pyöritetään julkisin varoin eli varoin, joita kukaan yksityinen taho ei omista. Esim. valtio, kunta ja Euroopan unioni kuuluvat julkiseen sektoriin.

Julkiset varat: Rahat, joita kukaan henkilö, yhteisö tai yritys ei omista ja jotka käytetään yhteiskunnan julkisten palvelujen tuottamiseen. Julkiset varat saadaan pääasiassa verottamalla kansalaisten työ- ja elinkeinotuloja.

Julkisoikeudellinen: julkisoikeuden alaan kuuluva.

Julkisoikeus: oikeuden ala, jossa säädetään julkista sektoria koskevat lait.

Järjestäytymiskokous: toimintavuoden ensimmäinen kokous, jossa nimetään varapuheenjohtajat ja muut vastuualueet toimielimen jäsenille.

Järjestäytymisvapaus: lakiin kirjattu oikeus perustaa yhdistyksiä ja kuulua niihin.

Jäävi: ks. Esteellinen.

Kabinetti: Suomen politiikassa ministerin tai presidentin neuvonantajista ja avustajista koostuva ryhmä. Esim. puolustusministerin kabinetti.

Kannanotto: näkemyksen ilmaisu/vetoomus.

Kasvukeskus: kaupunki tai kunta ja sen ympärysalueet, joihin muuttoliike sisäänpäin on vilkkaampaa kuin poismuuttoliike.

Kestävä kehitys: yhteiskunnan kehittämistä siten, että seurauksena ei ole ympäristön kuormittuminen ja tuleville sukupolville jätetyt ongelmat.

Kevätkokous: yhdistyksen kokous, joka pidetään keväällä ja jossa tavallisesti käsitellään toimintakertomus, tilinpäätös sekä myönnetään vastuuvapaus edellisvuoden vastuuhenkilöille.

Kielikuva: Ilmaisu, jossa jotakin asiaa ei ole ilmaistu suoraan vaan kuvainnollisesti. Esim. Nuorisovaltuuston perustaminen saatiin maaliin.

Kilpailu (epätäydellinen): tilanne markkinoilla, jossa ostajat ja myyjät voivat vaikuttaa hintoihin, toisin kuin täydellisessä kilpailussa.

Kilpailutus: tapa valita ulkopuolinen yritys toteuttamaan jotakin määrättyä tehtävää. Kilpailutuksessa yrityksiltä kerätään tarjoukset, joiden perusteella valinta tehdään.

Koalitio: Politiikassa poliittisten ryhmien yhteenliittymä, joka yleensä muodostetaan äänienemmistön saavuttamiseksi, tai valtioiden yhteenliittymä.

Koeäänestys: Ennen varsinaista äänestystä suoritettava äänestys esim. käsiä nostamalla, jossa katsotaan, kuinka paljon mikäkin esitys saa kannatusta. Jos jokin esitys näyttää selvältä voittajalta, varsinaista äänestystä ei tarvitse järjestää. Henkilövalinnoista ei järjestetä koeäänestyksiä.

Kolmas sektori: yhteiskunnan osa-alue, jonka muodostavat yleishyödylliset järjestöt.

Kolmikanta: Suomessa työmarkkinaneuvotteluja käyvien osapuolten (työntekijäjärjestöt, työnantajajärjestöt ja valtio) yhteisnimitys.

Kolumni: tekstilaji, jossa kirjoittaja tuo esiin oman näkemyksensä johonkin aiheeseen melko lyhyesti ja kielellisiä tehokeinoja käyttäen.

Kompromissi: päätöksenteon/sopimuksen lopputulos, jossa kukaan osapuolista ei saa kantaansa täydellisesti läpi vaan joutuu tinkimään jostakin, jotta päätös/sopimus saadaan aikaan. Vrt. Konsensus.

Konsensus: yksimielinen näkemys. Ryhmässä vallitsee konsensus, jos kaikki sen jäsenet ovat asiakysymyksestä samaa mieltä ja tyytyväisiä päätökseen. Vrt. Kompromissi.

Kotouttaminen: viranomaisten pakolaisille ja muille maahantulijoille antama apu uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumiseksi.

Kriisinhallinta: Yhteiskunnallisen kriisin, esim. sodan, puhkeamisen jälkeinen ulkopuolinen apu kriisin kokeneelle yhteiskunnalle. Kriisinhallinta on sekä sotilaallista (rauhanturvajoukot) että uuden yhteiskunnan rakentamista tukevaa asiantuntija-apua.

Kuluttaja: tavaran, palvelun tms. hyödykkeen ostaja ja käyttäjä.

Kuluttajaviranomainen: Kuluttajia ongelmatilanteissa, esim. riitatilanteissa, neuvova ja auttava viranomainen. Esim. kuluttaja-asiamies.

Kunnallisvero: kunnan asukkailtaan perimä tasavero, jolla kunta rahoittaa tuottamiaan palveluita.

Kuntarakenne: Kuntien lukumäärän ja ominaisuuksien (asukastiheys ym.) kokonaiskuva. Esim. Suomen kuntarakenne.

Kuntayhtymä: Kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on tarjota yhteisesti tuotettuna jokin palvelu alueen asukkaille. Esim. koulutuskuntayhtymä.

Kokouskutsu: kutsu kokoukseen, joka tulee lähettää yhdistyksen tms. sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Kuulemismenettely: EU:ssa käytössä oleva päätöksentekomenettely, jossa neuvosto kuulee päätöksenteossa parlamentin kannan mutta ei ole velvoitettu noudattamaan sitä.

Laatujournalismi: Lehti- ym. julkaisut, jotka on tuotettu asiantuntevasti ja hyvällä maulla. Viihdejulkaisujen, kuten iltapäivälehtien, ei katsota edustavan laatujournalismia.

Lainsäädäntövalta: Valta säätää lakeja. Esim. Suomen valtiossa lainsäädäntövalta on eduskunnalla, EU:ssa neuvostolla ja parlamentilla.

Lainvoimainen: tuomiosta tulee lainvoimainen, kun oikeusaste tekee asiasta päätöksen, johon ei ole valitusoikeutta tai kun valitusoikeuden aikaraja umpeutuu eikä valitusta ole tehty.

Lakiluonnos: versio lakikirjauksesta, jota valmistellaan ja josta voidaan tehdä lausuntopyyntö.

Lausuntopyyntö: viranomaisen tekemä virallinen toive, jossa pyydetään kansalaisia, järjestöjä tms. antamaan lausunto valmisteltavaan asiaan.

Liite: dokumentin, kuten viestin tai esityslistan mukana tuleva asiakirja tms., joka tukee dokumentin tietoja.

Liittovaltio: Valtio, joka muodostuu alueellisista osavaltioista, esim. Yhdysvallat. Liittovaltiossa alueellinen taso on vahva, mutta myös liittotasolla on yhteistä hallintoa.

Lukijaystävällisyys: tekstin piirteet, joiden avulla otetaan huomioon, että lukijan on helppo ja miellyttävä lukea tekstiä, esim. selkeät virkkeet, helposti ymmärrettävät sanat yms.

Lähetekeskustelu: keskustelu, joka eduskunnassa, kunnanvaltuustossa tms. käydään ennen asian lähettämistä jatkovalmisteluun.

Maakuntahallitus: maakuntaliiton toimielin, joka tekee vastaa liiton käytännön toiminnan johdosta ja jonka maakuntavaltuusto valitsee.

Maakuntajohtaja: maakunnan liiton johtaja, joka muun muassa valmistelee liiton päätösasioita.

Maakunnan liitto: maakunnan kehityksestä vastaava viranomainen.

Maakuntakaava: maakunnan alueelle laadittava kaava, joka ohjaa maakunnan kuntien alueella tehtävien kaavojen laadintaa.

Maakuntavaltuusto: maakunnan liiton ylin päätöksentekoelin, johon kunnat nimeävät edustajansa puolueiden kannatuksen mukaan.

Markkinaoikeudellinen: asia on markkinaoikeudellinen, jos se koskee elinkeinotoiminnassa elinkeinonharjoittajaan kohdistunutta sopimatonta menettelyä tai kuluttajansuojalakiin kuuluvaa asiaa.

Menot: kuluneet rahat / arvioidut kulut.

Merkitä tiedoksi: kokouksessa päätetään merkitä tiedoksi asiat, joista ei tehdä varsinaisia päätöksiä.

Mielipidekirjoitus: Tekstilaji, jossa esitetään mielipide, joka perustellaan hyvin. Mielipidekirjoituksia julkaistaan lehtien esim. yleisönosastopalstoilla, blogeissa ja Vaikute.netin Nuijja-palstalla!

Ministerinsalkku: epävirallinen nimitys ministerin vastuualueelle, esim. opetusministerin salkku.

Muodollinen vaikuttaminen: Vaikuttaminen, joka tapahtuu virallisilla tavoilla, jotka ovat julkisen organisaation tms. järjestämiä, esim. äänestäminen, kansalaisaloite, lausunnot. Vrt. Epämuodollinen vaikuttaminen.

Muutoksenhakija: henkilö, joka hakee muutosta, oikaisua tms. viranomaisen päätökseen, esim. oikeuden tuomioon.

Nauttia luottamusta: Saada tukea ja luottamusta valitsijoiltaan. Esim. Poliitikko nauttii äänestäjiensä luottamusta; Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta.

Neljäs sektori: nimitys yhteiskunnan osa-alueelle, jonka muodostaa kotitalous, perhe ja ystävät.

Nimenkirjoittajat: Henkilöt, joilla on Patentti- ja rekisterihallitukseen ilmoitettu virallinen oikeus toimia yhdistyksen tms. organisaation edustajana ja allekirjoittaa sen puolesta sopimuksia ym. Yleensä ainakin puheenjohtajalla ja sihteerillä on yhdistyksessä nimenkirjoitusoikeus.

Nimilautakunta: oikeusministeriön alainen asiantuntijaviranomainen, joka antaa lausuntoja maistraatille ja muille viranomaisille etu- ja sukunimiä koskevissa asioissa.

Nuorisopolitiikka: Nuoria koskeva politiikanala, johon kuuluu nuorten kasvua, itsenäistymistä ja yhteiskunnallista osallistumista tukevista toimenpiteistä päättäminen. Suomessa nuorisopolitiikka on OKM:n vastuulla.

Oikeudellinen vastuu: vastuu seurauksista, jotka johtuvat laiminlyönnistä tai muusta lainvastaisesta toiminnasta.

Oppositio: Suomessa ne eduskuntavaalipuolueet, jotka eivät kuulu hallitukseen.

Omistajapolitiikka: Politiikka, jota julkishallinnon (valtio tai kunta) organisaatio toteuttaa omistamiensa yhtiöiden suhteen.

Opetussuunnitelma: Suunnitelma siitä, miten opetus toteutetaan. Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet, kunta laatii kuntakohtaisen opetussuunnitelman ja koulu koulukohtaisen opetussuunnitelman.

Osakeyhtiö: Yhtiömuoto, jonka omistus on jaettu osakkeisiin. Osakkeita voi ostaa ja myydä. Omistajat ovat vastuussa yhtiöstä sijoittamansa pääoman kautta.

Paikallisyhdistys: Järjestön alainen yhdistys, joka yleensä toimii tietyllä maantieteellisellä alueella tai jonkin muun perusteen pohjalta.

Palauttaa valmisteluun: Kokouksessa päätösasia voidaan palauttaa valmisteluun, jolloin siihen pyydetään muutoksia, tarkennuksia ym. ja jolloin se otetaan käsittelyyn myöhemmässä kokouksessa, kun pyydetyt muutokset on tehty.

Parlamentaarinen hallitusmuoto: valtion hallintotapa, jossa suurin valta on demokraattisesti valitulla parlamentilla.

Perusopetuslaki: laki, jossa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta.

Perussairaanhoito: Terveydenhuollon osa-alue, jossa hoidetaan kaikki ne lääkäri- muut hoitopalvelut, joita ei ole perusteltua hoitaa erikoissairaanhoidon piirissä. Perussairaanhoitoa annetaan terveyskeskuksissa, yksityisillä terveysasemilla ja työterveyshuollossa. Vrt. Erikoissairaanhoito.

Pohjaesitys: Asian valmistelijan tms. ehdotus, miten päätös olisi hänen mielestään paras tehdä. Pohjaesitykselle voidaan tehdä vastaesityksiä.

Poliittisesti riippumaton: henkilö tai yhteisö, joka ei toimi minkään puolueen tai muun aatteellisen tahon edustajana.

Ponsiesitys: toimintaohje, jonka voi kokouksessa antaa päätösasian valmistelijoille.

Pormestari: Suomessa kunnan, joissa on pormestarijärjestelmä, korkein poliittinen johtaja. Muissa kunnissa vastaavia tehtäviä hoitaa kunnanjohtaja.

Potentiaalinen äänestäjäjoukko: ihmiset, joilla on syy tai jotka todennäköisesti äänestävät tiettyä henkilöä, ovat ko. henkilön potentiaalinen äänestäjäjoukko.

Presidentin esittely: viikoittainen tilaisuus, jossa presidentti tekee päätöksiä ministereiden esittelyiden pohjalta.

Profiloida: päätellä ja ottaa selvää jonkin henkilön tai ihmisryhmän ominaisuuksista, kuten ikä, asuinpaikka, koulutus, siviilisääty jne. jotakin tiettyä tarkoitusta, kuten kohdennettua markkinointia varten.

Prosessioikeus: oikeudenala, joka määrää, miten oikeudenkäynnit ym. oikeusprosessit käydään.

Protokolla: Yhteisesti hyväksytyt säännöt, miten tietyssä tilanteessa toimitaan. Säännöt voidaan kirjata ylös tai ne voivat olla tapoja, joihin on totuttu ja joita siksi noudatetaan.

Puheenjohtaja: Yhdistyksen tms. korkein luottamushenkilö. Kokouksessa puheenjohtaja johtaa puhetta, johtaa kokousta ja jakaa puheenvuorot.

Puoluerekisteri: valtion ylläpitämä lista rekisteröityneistä puolueista.

Puolustustahto: yleinen kansakunnassa vallitseva tahto puolustaa omaa maataan.

Päätösvaltaisuus: Kokouksen on oltava päätösvaltainen, jotta se voi tehdä päätöksiä. Päätösvaltaisuudesta määrätään toimielimen säännöissä, ja yleensä sillä viitataan siihen, että paikalla on oltava tarpeeksi virallisia kokousedustajia.

Pöydätä: kokouksessa päätösasia voidaan pöydätä/ jättää pöydälle, jolloin se otetaan seuraavassa kokouksessa käsittelyyn samanlaisena, siis ilman lisävalmistelua.

Pöytäkirja: kokouksesta laadittava asiakirja, johon merkitään vähintään tehdyt päätökset.

Pöytäkirjaote: Pöytäkirjan versio, jossa näkyville on jätetty vain tietyn asiakohdan päätös, joka tarvitaan ulkopuolisen nähtäville. Esimerkiksi pankki tarvitsee tilinoikeusmuutosten päättämisestä todistukseksi päätöksestä pöytäkirjaotteen. Lisäksi pöytäkirjaotteessa tulee näkyä kaikki pöytäkirjan alkumerkinnät (kokouksen läsnäolijat, päätösvaltaisuus, laillisuus jne.) sekä allekirjoitukset.

Pöytäkirjantarkastaja: Kokouksessa valittu henkilö, joka kokouksen jälkeen tarkastaa laaditun pöytäkirjan, että asiat on kirjoitettu siihen oikein ja yhdessä sovitulla tavalla.

Rahastonhoitaja: järjestön raha-asioita hoitava henkilö, joka on yleensä hallituksen jäsen tms. järjestön luottamushenkilö.

Rakennettu ympäristö: rakennukset ja tekninen infrastruktuuri eli ihmisen rakentamat ympäristön osat.

Repliikki: kokouksessa käytettävä puheenvuoro, joka on tavallista puheenvuoroa lyhyempi, jonka saa käyttää heti sen pyydettyään ja joka on korjaus, täsmennys tms. toisen osallistujan käyttäjän puheenvuoroon tms.

Reportaasi: tekstilaji, jossa on kattavasti ja selostettu jotakin aihetta ja siihen liittyviä faktoja.

Resurssi: voimavara, joka tarjoaa mahdollisuuden järjestää toimintaa resurssien määrän mukaan ja joka voi olla rahaa, työvoimaa, aikaa tms.

Retoriikka: Kielen keinot, joiden avulla voi ilmaista itseään tehokkaasti ja vaikuttavasti. Alun perin retoriikalla on viitattu taitoon puhua vaikuttavasti.

Retorinen keino: tapa, jolla kielestä tehdään tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, esim. kielikuva.

Rikosoikeus: oikeuden ala, jossa määrätään, mitä rikokset ovat ja mitä rangaistuksia niistä saa.

Ryhmän kanta: esim. puolueen eduskuntaryhmän yhteinen näkemys johonkin asiaan, jonka perusteella ryhmä esim. äänestää kokouksissa.

Sairaanhoitopiiri: kuntien muodostama organisaatio, jonka vastuulla on hoitaa alueensa erikoissairaanhoito.

Sananvapaus: Oikeus kertoa mielipiteensä julkisesti. Sananvapaus on kirjattu lakiin, ja se on olennainen osa demokraattisesti toimivaa yhteiskuntaa. Sanavapautta rajoittaa jotkin toiset lait, esim. rikoslaki kunnianloukkauksesta.

Sihteeri: Yhdistyksessä hallinnollisia asioita, kuten pöytäkirjojen laatimista ja arkistointia hoitava henkilö. Kokouksessa sihteerin tehtävä on pitää pöytäkirjaa. Sihteeri on myös ammattinimike henkilölle, jonka tehtäviin voi kuulua esim. hallinnon ja viestinnän tehtäviä.

Sitoutumaton: henkilö tai yhteisö, joka ei halua edustaa mitään poliittista suuntaa tai puoluetta.

Sote-uudistus: Suomen valtion toteuttama sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jonka tarkoituksena on säästää sote-palveluihin kuluvaa rahaa ja samalla tarjota kansalaisille yhdenvertaisesti palveluja.

Strategia: yhdistyksen tms. organisaation laatima asiakirja, johon kirjataan tavoitteita ja toimenpiteitä ja joka yleensä laaditaan koskemaan muutamaa vuotta eteenpäin.

Suljettu lippuäänestys: kokouksessa käytävä äänestys, jossa jokainen äänivaltainen jäsen äänestää kirjoittamalla sovitulla tavalla äänestyslippuun, jotka kerätään uurnaan ja lasketaan.

Symboli: esine, merkki tms., joka edustaa jotakin asiaa, ihmistä, instituutiota tms. konkreettisessa maailmassa.

Syyskokous: yhdistyksen kokous, joka pidetään syksyllä ja jossa tavallisesti käsitellään toimintasuunnitelma, talousarvio sekä valitaan luottamushenkilöt seuraavalle vuodelle.

Säännöt: Asiakirja, joka yhdistyksen on laadittava ja lähetettävä Patentti- ja rekisterihallitukseen rekisteröitymisen yhteydessä. Myös muiden organisaatioiden on hyvä luoda itselleen säännöt. Säännöissä kerrotaan, miten organisaatiossa toimitaan, ja ne helpottavat organisaation työskentelyä.

Säätiö: organisaatio, joka jakaa rahaa säännöllisesti johonkin tarkoitukseen, kuten stipendeiksi.

Talousarvio: ks. Budjetti.

Tehotuotettu: Tuote, joka on tuotettu tavalla, jossa pyritään saamaan mahdollisimman paljon tuotantoa mahdollisimman pienillä kuluilla. Tehotuotanto aiheuttaa yleensä eettisiä ongelmia, esimerkiksi ympäristöongelmia ja eläinten kaltoinkohtelua.

Tekijänoikeudellinen: asia, jota arvioidaan sen perusteella, mitä siitä sanotaan tekijänoikeuksia koskevassa laissa.

Tekninen infrastruktuuri: yhteiskunnan peruspalvelujen osa, joka muodostuu liikenneverkosta, energiaverkosta, vesihuollosta, jätehuollosta ja muista yhteiskunnan teknisistä palveluista.

Tekstilaji: kategoria, johon teksti ominaisuuksiensa puolesta kuuluu, esim. uutinen, artikkeli, kirje, resepti jne.

Teollisoikeudellinen: asia, jota arvioidaan sen perusteella, mitä siitä sanotaan teollisoikeuksia koskevassa laissa.

Tilinpäätös: määrämuotoinen asiakirja, jonka yhdistys tms. organisaatio laatii toimintavuoden päätteeksi ja jossa esitetään ko. organisaation toimintavuoden tulos, varallisuus ja velat.

Tilintarkastaja: Henkilö, joka tarkistaa toimintavuoden päätteeksi, onko yritys tms. organisaatio toiminut toimintavuonna. Tilintarkastaja tarkistaa kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä laatii tehdystä tilintarkastuksesta vaadittavat todistukset.

Toimeenpanna: toteuttaa tehdyt päätökset käytännössä.

Toimeenpanovalta: valta, oikeus ja velvollisuus toimeenpanna tehdyt päätökset.

Toiminnantarkastaja: Henkilö, joka tarkistaa toimintavuoden päätteeksi, onko yhdistys tai asunto-osakeyhtiö toiminut toimintavuonna lainmukaisesti. Toiminnantarkastaja tarkistaa kirjanpidon, tilinpäätöksen, hallinnon ja muun organisaation toiminnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen avulla. Toiminnantarkastajalla ei ole tilintarkastajan ammattipätevyyttä.

Toimintakertomus: Asiakirja, jonka yhdistys tms. organisaatio laatii toimintavuotensa päätyttyä. Toimintakertomuksessa raportoidaan toimintavuoden tapahtumat ja arvioidaan niiden onnistumista suhteessa toimintasuunnitelman tavoitteisiin.

Toimintasuunnitelma: Asiakirja, jonka yhdistys tms. organisaatio laatii ennen toimintavuoden alkua. Toimintasuunnitelmassa asetetaan alkavalle toimintavuodelle tavoitteet ja mittarit tavoitteiden seuraamiseen.

Toissijaisuusperiaate: EU:ssa käytössä oleva päätöksenteon periaate, joka estää unionin puuttumisen asiaan silloin, kun jäsenvaltiot voivat tehokkaasti hoitaa sen itse valtion, alueen tai kunnan tasolla.

Tulonjako: palkkojen, etuuksien ja muiden tulojen jakautuminen talousyksikköjen, kuten kotitalouksien ja yritysten kesken.

Tulopolitiikka: politiikan ala, jossa sovitaan siitä, millaisia palkkoja milläkin alalla maksetaan ja millaiset työehdot milläkin alalla on.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu (TuPo): Sopimus, joka tehdään Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. TuPossa sovitaan palkoista, sosiaaliturvasta, veroista ja muista työelämää koskevista laeista.

Tulot: kerätyt, ansaitut tai saadut rahat.

Työehdot: työnantajien ja työntekijöiden välistä toimintaa ohjaavat säännöt, jotka määritellään työmarkkinajärjestöjen kesken sopimissa työehtosopimuksissa.

Työehtosopimus (TES): Sopimus, jonka työnantajajärjestö ja työntekijäjärjestö sopivat siitä, millaiset ovat kyseisen alan palkat, lomat, työajat ja etuudet.

Työjärjestyspuheenvuoro: kokouksessa käytettävä puheenvuoro, joka koskee kokouksen kulkua tai jotakin muuta kokouksen käytäntöön liittyvää asiaa, ei siis itse asiakysymystä.

Työllisyyspolitiikka: politiikan ala, jonka tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa työikäisistä ja työkykyisistä ihmisistä saa työpaikan.

Työmarkkinat: Markkinat, joissa työnantajat maksavat palkkaa työntekijälle tämän tekemästä työstä ja ajasta. Palkkojen suuruus ja työllisyys riippuvat siitä, miten työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eli paljonko on työpaikkoja suhteessa työntekijöiden määrään.

Työmarkkinajärjestö: työmarkkinoilla työnantajien tai työntekijöiden etuja ajava järjestö.

Ulkosuhteet: valtion tai valtioiden liittouman kanssakäyminen muiden valtioiden ja liittoutumien kanssa.

Uutiskynnys: kiinnostavuuden raja, joka aiheen tulee ylittää, jotta se julkaistaan uutisena.

Vaalikelpoinen: henkilö, joka ikänsä, asuinpaikkansa tms. puolesta voi asettua ehdolle vaaleissa ja tulla valituksi.

Vaalislogan: vaalimarkkinoinnissa käytettävä iskulause.

Valitusosoitus: Päätöksessä, johon saa hakea muutosta, mukana oleva osoitus muutoksenhakuoikeudesta. Valitusosoituksessa kerrotaan, kenelle muutoksenhaku tehdään ja minkä ajan kuluessa se tulee tehdä.

Valmistella: Ottaa selvää, tutkia ja selvittää taustoja asiasta, joka on tulossa jonkin toimielimen päätettäväksi sekä raportoida ja esittää päätöksentekijöille selvitysten pohjalta vaihtoehtoja tai päätösesitys.

Valtaoikeudet: lakiin kirjatut määräykset siitä, kuka saa käyttää valtaa, esim. presidentin valtaoikeudet.

Valtioneuvosto: Suomen valtion hallitus, joka käyttää toimeenpanovaltaa ja valmistelee asioita eduskunnan päätettäväksi.  Valtioneuvoston muodostaa pääministeri ja muut nimitetyt ministerit. Ministeri ovat yleensä kansanedustajia, mutta tämä ei ole pakollista.

Valtiosääntö: sääntö, jossa määrätään Suomessa voimassa olevista perusoikeuksista sekä siitä, ketkä Suomessa käyttävät valtaa ja ketkä ovat Suomen kansalaisia.

Valtiosääntöoikeus: julkisoikeuden ala, joka käsittelee ja tutkii yhteiskunnassa valtiosäännön alaisia asioita.

Valtioneuvoston asetus: Valtioneuvoston tekemä tarkennus tai täydennys lakiin. Ks. myös Asetus.

Valtioneuvoston yleisistunto: Valtioneuvoston kokous, jossa päätetään lakiesitysten antamisesta eduskunnalle.

Valtionosuus: se osa kuntien rahoituksesta, jonka valtio maksaa kunnille. Valtionosuuden määrä riippuu mm. siitä, asuuko kunnassa paljon vanhuksia ja muita ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon palveluita.

Valtuus: henkilölle, ryhmälle, toimielimelle tms. annettu oikeus tehdä tai toteuttaa sovittu asia.

Vastuuvapaus: päätös, jolla yhdistys tms. organisaatio poistaa hallitukseltaan tai muilta vastuuhenkilöiltä korvausvelvollisuuden, kun tilintarkastus on tehty hyväksytysti.

Verotusoikeus: Oikeus saada kerätä veroja. Esim. valtiolla on oikeus verottaa kansalaisten kulutusta, ansioita ja pääomia, kunnalla on oikeus kerätä kunnallisveroa kunnan asukkailta ja kirkolla on oikeus kerätä kirkollisveroa kirkon jäseniltä.

Verovähennys: oikeus saada pienempi veroprosentti eli maksaa vähemmän veroja.

Vetovoimatekijä: kaupungin tms. ominaisuus, joka tekee siitä suositun asuinpaikan, matkakohteen tms.

Viranhaltija: kunnassa töissä oleva henkilö, jonka työsuhde on virka.

Viranomainen: Julkisella sektorilla töissä oleva henkilö, jolla on laissa annettu toimivalta tehdä työhönsä kuuluvia tehtäviä. Viranomaisen, esim. poliisin, tehtäviä ei saa näin ollen hoitaa kukaan muu.

Virkaehtosopimus: Sopimus, jossa sovitaan viranomaisten palkoista, lomista, työajoista ja etuuksista. Virkaehtosopimus korvaa työehtosopimuksen tai täydentää sitä.

Virkamies: valtionhallinnossa töissä oleva henkilö, jonka työsuhde on virka.

Vuosikello: suunnitelma, jossa aikataulutetaan koko toimintavuoden toiminta tai osa siitä.

Vuosikokous: ks. Yhdistyksen kokous.

Välikysymys: kansanedustajien valtioneuvostolle tai ministerille tekemä kysymys, jonka tarkoitus on testata, nauttiiko valtioneuvosto tai ministeri eduskunnan luottamusta.

Yhdistyksen kokous: kokous, joita rekisteröidyn yhdistyksen tulee pitää yhdistyslain mukaan vähintään yksi vuodessa ja johon kutsutaan kaikki yhdistyksen jäsenet. Ks. myös Syyskokous, Kevätkokous ja Vuosikokous.

Yhdistyslaki: laki, joka säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa.

Yhdyskunta: ihmisyhteisö, jonka jäsenet asuvat samalla alueella.

Yksityinen sektori: yhteiskunnan osa, jonka muodostaa yksityisomistuksessa olevat yritykset.

Yksityisoikeus: oikeuden ala joka käsittelee ja tutkii yhteiskunnassa yksityishenkilöitä koskevan lain alaisia asioita.

Yleishyödyllinen: Yhteisö, joka ei toimi tavoitellakseen toiminnastaan voittoa vaan parantaakseen yhteistä hyvää. Yleishyödyllisen yhteisöt saavat joitakin etuja muihin yhteisöihin nähden, kuten verovähennyksiä.

Äänikynnys: äänimäärä, joka ehdokkaan vähintään tulee saada päästäkseen läpi hakemaansa toimielimeen.

Ääntenlaskija: henkilö, joka kokouksessa valitaan laskemaan äänet mahdollisessa äänestystilanteessa.