Viestintä & media

Viestinnällä ja medialla on valtava rooli nyky-yhteiskunnassa. Viestintä tarkoittaa kaikkea ihmisten välistä viestimistä, vaikka se sanana usein liitetään joukkoviestimiin ja mediaan. Vaikuttamista ei voi olla ilman viestintää, oli kyseessä mikä vaikutuskeino tahansa.

Kansalaisina olemme koko ajan median mutta myös muun viestinnän vaikutuksen alaisina. Viestintä vaikuttaa siihen, miten näemme yhteiskunnan ja mitä ajattelemme siitä.

Lehdistö on ollut olemassa jo vuosisatoja, mutta median laajentuminen on tapahtunut suhteellisesti hyvin lyhyessä ajassa. Digitalisaatio tulee mitä luultavimmin muuttamaan viestintää ja mediaa radikaalisti ja lyhyen ajan sisällä, mitä se on paljolti jo tehnytkin.

Viestintään liittyy siis monia eri asioita, joista media on vain yksi. Vaikuttamistyössä kannattaa ottaa kaikenlainen viestintä huomioon ja valita viestimisen tavat sen mukaan, mitä ollaan tekemässä. Tällä sivulla annetaan ohjeita ja vinkkejä siihen, miten viestintää voi omassa vaikuttamistyössä käyttää hyödyksi. Tämän hahmottamiseksi on nähtävä, kuinka laaja ja monipuolinen kenttä viestintä ja media yhteiskunnassa on.

MEDIA ‒ VALTIOMAHTI

Mediaa sanotaan neljänneksi valtiomahdiksi. Sen valta nyky-yhteiskunnassa on suuri. Media tiedottaa maailman tapahtumista ja toimii yhteiskunnan ”vahtikoirana”, toisin sanoen se valvoo yhteiskuntaa ja raportoi sen epäkohdista.

Median suuri valta johtuu siitä, että se vaikuttaa suuresti ajatteluumme. Media ensinnäkin päättää, mitkä asiat ylittävät uutiskynnyksen, mistä asioista puhutaan. Se näyttää asiat tietyssä valossa ja pystyy vaikuttamaan mielikuviimme.

Demokraattiseen valtiomuotoon kuuluu sananvapaus ja vapaa julkinen keskustelu. Edustuksellisessa demokratiassa poliitikot hyötyvät medianäkyvyydestä. Taitavimmat osaavat käyttää sitä hyvin hyödyksi.

Medialla on siis moninainen rooli. Toisaalta se palvelee kansalaisia, toisaalta poliitikkoja. Yleisradiota lukuun ottamatta media on Suomessa kaupallinen toimija: sen tarkoitus on myydä ja tehdä voittoa. Media elää skandaaleista, draamasta ja muusta keskustelua herättävästä. Tämän vuoksi räikeimmät asiat, niin hyvät kuin pahat, korostuvat mediassa. Tylsät, tavalliset ja tasapaksut aiheet eivät myy.

Vaikuttamaan pyrkivän henkilön näkökulmasta media on valtava mahdollisuus. Se on kuitenkin niin vahva ja omaehtoinen toimija, että sen hyödyntämistä pitää harjoitella.

Jokaisen poliitikon mediassa tekemän ulostulon takana on pitkä suunnittelu. Kannattaa tarkkailla näkyviä poliitikkoja, millaista heidän esiintymisensä mediassa on. Mitä kaikkea tässä on otettu huomioon? Mitä kenties on jätetty pois?

MEDIALUKUTAITO

Medialukutaito on taitoa paitsi lukea, kuunnella, katsella mediaa ja sen sisältöjä myös käyttää ja tulkita sitä. Aina on muistettava, että joku tuottaa median sisällöt: kirjoittaa jutut ja kuvaa ohjelmat. Ne on siis aina tehty jonkun henkilön näkökulmasta. Jotkin seikat korostuvat jotkin jäävät taka-alalle tai näkymättömiin. Median sana ei ole totuus.

Hyvä medialukutaito on terveen kriittistä suhtautumista mediaan. Medialukutaidon avulla pystyy erottamaan, mikä mediassa julkaistu on niin sanottua laatujournalismia ja mikä amatöörien tuottamaa.

Tärkeää medialukutaidossa ja muutenkin vaikuttavassa viestinnässä on, että ymmärtää faktan ja mielipiteen eron. Fakta on absoluuttinen totuus, asia, joka on totta kenenkään mielipiteestä riippumatta. Mielipide on puolestaan yksittäisen ihmisen näkemys tai arvio ja perustuu yhden ihmisen käsitykseen asian totuudellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Medialukutaitoa on mediassa tuotettujen sisältöjen tulkitseminen mutta myös taito pohtia sitä, mitä mediassa jätetään julkaisematta. Onko tässä koko totuus? Mistä voisin saada aiheeseen laajemman näkökulman? Media on kaupallinen toimija, jonka tavoite on saada mahdollisimman paljon lehtiä ja muita sisältöjä myytyä. Aiheet valitaan sen mukaan, mikä myy parhaiten. Monet aiheet ja näkökulmat jäävät näin ollen julkaisematta.

MINÄ ‒ VAIKUTTAVA VIESTIJÄ

Media- ja viestintäkanavia on valtava määrä, ja hyvä viestintäosaaja hallitsee niistä useita. Tärkeää on kuitenkin ennen kaikkea tietää oma vahvuutensa. Jos olet hyvä kirjoittamaan, ilmaise itseäsi kirjoittamalla juttuja ja julkaisemalla some-kanavissa, joissa voi tehdä tekstipäivityksiä. Jos puhuminen on juttusi, hakeudu tilaisuuksiin, joissa pääset ääneen. Myös vaikkapa kuvilla ja videoilla voi viestiä, vain taivas on rajana!

Kun kehität itseäsi vaikuttajana, kehität samalla omaa identiteettiäsi. Siihen kuuluu, että tiedät, missä asioissa olet hyvä ja mitä kannattaa vielä treenata. Jotta saat tästä tietoa, kysy rohkeasti muiden mielipiteitä. Pidä puheesi koeyleisölle, vaikka perheellesi. Pyydä paljon lukeva kaverisi lukemaan läpi kirjoittamasi mielipidekirjoitus ennen kuin lähetät sen. Pyydä rehellistä mielipidettä. Kaunistelu ei hyödytä sinua vaan rehellinen tieto siitä, mitä sinun kannattaa vielä treenata.

Nyky-yhteiskunnassa arvostetaan sosiaalisia ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä. Kaikki eivät kuitenkaan tykkää puhua ja olla valokeilassa. Usein tällaiset ihmiset ovat lahjakkaita kirjoittajia tai vaikkapa valokuvaajia. Kaikkien ei tarvitse eikä pidäkään olla samanlaisia. Tunnista siis omat vahvuutesi ja käytä niitä. Kaikilla on vahvuuksia, ja niitä voi opetella hyödyntämään.

PUHU!

Vaikuttamisessa oman itsensä ilmaisu ja viestittäminen muille on äärimmäisen tärkeää, paljon tärkeämpää kuin voisi helposti ajatella. Ilman viestintää vaikuttaminen ei onnistu, ja toisaalta viestintä on itsessään jo vaikuttavaa. Ihminen toimii pitkälti sen pohjalta, mitä näkee ja kuulee.
Vaikutusvaltaiset henkilöt ovat usein tunnettuja puhetaidoistaan. Jos politiikasta haluaa ammatin, puhetaito on melkeinpä välttämätön: puheella on pystyttävä vakuuttamaan muut päättäjät ja äänestäjät. Joillakin henkilöillä puhetaidot ja karisma tuntuvat tulevan luonnostaan, mutta niitäkin voi ilman muuta harjoitella. Jokaisen taitavasti puhuvan poliitikon takana on paljon harjoitusta ja jopa puhevalmentajia.

Puhetaitoja kannattaa treenata, vaikka poliitikon ura ei olisikaan suunnitelmissa. Siitä on nimittäin paljon hyötyä monessa muussakin ammatissa. Toki myös koulussa ja opiskelujen aikana joutuu pitämään paljon puheita.

Joillekin puheen pitäminen on vastenmielinen ajatus. Jännittää, tärisyttää, kädet hikoavat. Millä tästä pääsisi eroon? Valitettava fakta on, että ei oikein muuten kuin treenamalla. Mitä enemmän puheen pitämisestä saa kokemusta, sitä helpompaa niiden pitämisestä tulee. Kun uskaltaa kerran avata suunsa, toinen kerta on jo helpompi. Uskalla astua epämukavuusalueelle. Kun selviät siitä, tulee mukava voittajafiilis.

Yksi keino, jolla jännittämistä voi myös hälventää, on kunnollinen valmistautuminen. Kun tietää, mistä puhuu, katsojat ja kuuntelijat saavat puhujasta itsevarman ja uskottavan kuvan. Myöhemmin, kun on pitänyt joitakin puhe-esityksiä tai puheenvuoroja, jotka on valmistellut hyvin, on helpompi ryhtyä puhumaan aivan spontaanistikin.

Perussäännöt puhumisessa ovat rauhallinen ja selkeä artikulaatio. Liioitella ei tarvitse. Kannattaa harjoitella itselle luonnollinen tapa, josta muiden on helppo saada selvää.

Tehokeinoja ja retoriikkaa voi käyttää. Huumori iskee, mutta kannattaa miettiä, mihin tilanteeseen se sopii. Erilaiset kielikuvat ja muut luovat ilmaisut ovat hyviä, mutta pidä huolta, että ne ovat ymmärrettäviä. Monimutkaiset ilmaisut vain hämmentävät yleisöä.

Puheessa kannattaakin käyttää tehokeinoja nimenomaan tehokeinoina, niitä ei kannata viljellä kovin paljon. Pääasia on selkeä ja ymmärrettävä ilmaisutapa, jota voi tehostaa luovilla keinoilla.

Seuraa hyvien puhujien puheita. Missä he onnistuvat? Mitä muuttaisit heidän puheistaan? Toisia puhujia ei kannata kopioida, mutta hyvistä puhujista voi hyvin ottaa mallia.

Vältä maneereja! Jos käytät ilmeitä tai vaikka käsien liikkeitä tehostamaan puhettasi, tee se hillitysti. Katsoja ja kuulija kiinnittää helposti huomiota tapoihin, jota puhuja toistaa useasti, jolloin itse puheen sisältö jää toisarvoiseksi.

Uskalla! Ei haittaa, vaikka sanat menevät sekaisin tai jotakin unohtuu. Vanha totuus on, että yleisö ei huomaa monia asioita, jotka itse huomaat. Koita ottaa rennosti, mutta muista keskittyä.

KIRJOITA!

Vaikka äidinkielen tunnit eivät koulussa olisi juttusi, voi kirjoittaminen silti olla. Kirjoitustaito on vaikuttamaan pyrkivässä viestinnässä entistä tärkeämpää, kun sosiaalinen media ja muut sähköiset viestimet mahdollistavat erilaisten tekstisisältöjen luomisen ja jakamisen muille. Kirjoitustaito ei ole pelkkää kielen sääntöjen hallintaa. Vaikuttava teksti on monesti ennen kaikkea luovasti ja kekseliäästi tehty. Selvää on, että hyvän vaikuttavan tekstin kirjoittaminen ei ole helppoa. Mitä siis olisi otettava huomioon?

Kun kirjoittaa tekstiä jollekin muulle kuin omalle pöytälaatikolleen, on kaikkein tärkein huomioitava asia se, kuka tekstin lukee, eli lukijaystävällisyys. Jos et tiedä, kuka tekstisi lukee, kannattaa kuitenkin miettiä, ketkä sen todennäköisesti voisivat lukea: Ketä aihe kiinnostaa? Ketkä yleensä seuraavat kanavaa, jossa teksti julkaistaan? Kenen haluat tekstisi lukijaksi?

Potentiaalinen lukijakunta kannattaa pitää koko ajan mielessä. Tekstin tyyli on hyvä valita sen perusteella, mikä juuri tähän lukijakuntaan voisi vedota: Huumori? Asiakieli? Faktojen luetteleminen? Oma pohdinta? Koeta asettua lukijan asemaan ja miettiä kirjoittamista sitä kautta.

Täytyy siis tietää, millainen teksti olisi sopiva kyseiselle lukijakunnalle. Lisäksi on valittava tekstilaji. Valinta riippuu siitä, mitä tekstillä halutaan tehdä. Onko tarkoitus herättää keskustelua jostakin aiheesta tai osallistua keskusteluun? Tähän tarkoitukseen sopii mielipidekirjoitus (yleisönosastokirjoitus), blogikirjoitus tai kolumni. Vai haluatko kenties esitellä faktatietoa jostakin asiasta tai ilmiöstä? Tällöin hyvä valinta on artikkeli tai reportaasi.

Tekstilaji on suunniteltava myös kanavan perusteella. Lehden mielipidepalstalle ei voi lähettää kuin mielipidekirjoituksia. Blogeissa voi julkaista usein esimerkiksi kolumnityyppisiä tekstejä, mutta pitkä reportaasi voi olla vaikeampi saada läpi. Kannattaa myös miettiä, minkälaisen tekstin jokin julkaisukanava saattaisi haluta juuri sinulta.

Vaikka tekstilajit ohjeistavat hyvin tekstin laadintaa, luovuuden käyttö on sallittua. Harkintaa kannattaa kuitenkin käyttää. Jos jokin asia mietityttää, onko se sopiva vai ei, se luultavasti on hyvä unohtaa. Toisaalta rohkeat ratkaisut voivat tuoda tekstille näkyvyyttä ja viedä ne aivan uudelle tasolle. Tekstissä tulee kuitenkin aina olla punainen lanka, jotta lukija voi ymmärtää, mistä on kyse.

Jotta tekstinsä voi saada julkaistua, sen laatuun kannattaa panostaa. Monet lehdet julkaisevat mieluummin tiiviitä kuin pitkiä juttuja, ja osassa on määritelty merkkimäärä, kuinka pitkä teksti saa olla. Tietokoneen tai älylaitteen näytöllä teksti näyttää lukijan silmään erilaiselta kuin paperista luettuna, mikä on tärkeä muistaa.

Jos haluat maksimoida mahdollisuutesi saada tekstisi julkaistuksi, se kannattaa lähettää mahdollisimman moneen paikkaan. Ei haittaa, vaikka useampikin kanava julkaisisi sen, päinvastoin! Ota siis ennen lähetystä selvää kanavista, jotka voisivat olla kiinnostuneita julkaisemaan tekstisi.

Panosta oikeinkirjoitukseen, vaikka se ei olisi vahvinta alaasi. Fakta on, että tekstin uskottavuus rapisee, jos se vilisee kirjoitusvirheitä. Jos et itse osaa pilkku- ja muita oikeinkirjoitussääntöjä, anna teksti luettavaksi jollekin, joka ne hallitsee. Muutenkin kannattaa aina pyytää kommentteja muilta, ennen kuin tekstin lähettää julkaistavaksi. Kirjoittaja helposti ”sokeutuu” omalle tekstilleen, ja ulkopuolinen lukija huomaa siitä helpommin virheitä ja muita huomioita.

Oikeinkirjoituksessa auttaa Kotimaisten kielten keskuksen Ohjepankki.