Virallinen vaikuttaminen

Virallisia vaikuttamisen tapoja ovat ne, jotka vaikuttamisen kohde itse tarjoaa ja mahdollistaa. Suomessa esimerkiksi kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden valita edustajansa kunnanvaltuustoon eli äänestää kunnallisvaaleissa. Vaaleihin voi lähteä ehdolle ja mahdollisesti itse päästä päätöksentekijäksi. Kansalaiset voivat myös tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja kunnille, valtiolle ja jopa Euroopan unionille.

VAALIT SUOMESSA

Suomessa järjestetään määräajoin neljät valtakunnalliset vaalit: kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja eurovaalit. Valtakunnallisuus tarkoittaa tässä tapauksessa, että kaikilla täysi-ikäisillä suomalaisilla on näissä vaaleissa äänioikeus.

Kunnallisvaalit pidetään neljän vuoden välein. Jokaisella Suomen kunnalla on kunnan- tai kaupunginvaltuusto, johon kunnallisvaaleissa kuntalaiset äänestävät edustajansa. Kuntalainen voi äänestää vain oman kuntansa ehdokasta. Kunnan- ja kaupunginvaltuuston koko riippuu kunnan asukasmäärästä.

Eduskuntavaalit pidetään myös neljän vuoden välein. Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu maantieteellisesti 13 vaalipiiriin, ja kansalainen voi äänestää vain omassa vaalipiirissään ehdolla olevaa ehdokasta. Eduskuntavaaleissa kansalaiset valitsevat 200 kansanedustajaa. Kukin vaalipiiri saa tietyn määrän kansanedustajia asukaslukunsa perusteella.

Presidentinvaalit pidetään kuuden vuoden välein, ja ne ovat Suomessa vaaleista kaikkein suosituimmat. Yleinen käytäntö on, että eduskuntapuolueet asettavat kukin oman ehdokkaansa Suomen presidentiksi. Kansalaiset voivat äänestää ehdokkaista ketä tahansa asuinpaikastaan riippumatta. Presidentinvaali on yksi- tai kaksivaiheinen: Ensimmäisellä kierroksella mukana ovat kaikki ehdokkaat. Jos joku heistä saa äänistä yli 50 prosenttia, hänet valitaan presidentiksi. Jos kukaan ei saa yli 50 prosenttia äänistä, järjestetään toinen kierros, jossa ehdolla ovat enää kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta. Toisella kierroksella enemmän (eli yli 50 prosenttia) ääniä saanut valitaan presidentiksi.

Eurovaalit pidetään viiden vuoden välein samanaikaisesti jokaisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Vaaleissa valitaan edustajat eli mepit Euroopan parlamenttiin. Suomen meppien lukumäärä on 13. Kansalaiset voivat äänestää Suomen ehdokkaista ketä tahansa asuinpaikastaan riippumatta.

Säännöllisten vaalien lisäksi valtiolla on mahdollisuus teettää neuvoa-antava kansanäänestys tärkeästä asiakysymyksestä. Viimeksi tällainen asiakysymys on Suomessa ollut vuonna 1994 Euroopan unionin jäsenyys. Tuolloin 57 prosenttia kansasta äänesti unioniin liittymisen puolesta. Neuvoa-antava vaali tarkoittaa, että vaalin tulos ei johda ehdottomasti päätökseen kansan näkemyksen mukaisesti; päättäjillä on mahdollisuus päättää asiasta myös toisin kuin kansa tahtoo.

Valtakunnallisten vaalien ajantasaisia tietoja ja aikatauluja voi seurata osoitteessa vaalit.fi.

Valtakunnallisten vaalien lisäksi vaaleja pidetään järjestöissä ja muissa organisaatioissa henkilövalintojen tekemiseksi. Vaalimenettelyistä säädetään yhdistyksen säännöissä ja yhdistyslaissa. Myös asiakysymyksistä äänestetään usein kokouksissa, mutta tällöin ei puhuta vaaleista.

Seurakunnat järjestävät seurakuntavaalit neljän vuoden välein. Seurakuntavaaleissa valitaan jokaiseen seurakuntaan seurakuntaneuvosto ja kuhunkin kuntaan kirkkovaltuusto. Myös yksityiset toimijat kuten HOK-Elanto ja Osuuspankki järjestävät vaaleja luottamushenkilövalintojen tekemiseksi.

Seurakunnan, kauppojen ja pankin järjestämät vaalit ovat hyvää harjoitusta nuorelle vaikuttajalle, sillä äänestysikäraja on niissä 15 tai 16 vuotta. Valtakunnallisiin vaaleihin ehdolle tähtäävälle nämä vaalit ovat myös erinomainen mahdollisuus harjoitella ehdokkaana olemista ja testata kannatustaan.

Vaaleissa on monia erilaisia valintamenettelyjä ja ääntenlaskutapoja, joista määrätään laeissa ja säännöissä. Vaalitapa voi olla välitön tai suhteellinen. Välittömässä vaalissa ehdokkaan läpimeno riippuu vain hänen omasta äänimäärästään. Tällainen vaali on Suomessa esimerkiksi presidentinvaali.

Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa, että läpimenossa merkitsevät sekä ehdokkaan omat äänet että hänen ehdokaslistansa, kuten puolueen, saama äänimäärä. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa lasketaan ensin, paljonko ääniä kukin puolue on saanut. Tämän perusteella määräytyy, montako paikkaa puolue eduskunnasta saa: eniten ääniä saanut puolue saa eniten paikkoja. Tämän jälkeen katsotaan vaalipiirien paikkoja, miten paljon kukin puolue saa kannatuksensa perusteella paikkoja niissä, ja vasta sitten ehdokkaiden henkilökohtaisia äänimääriä.

Jos puolue A saa esimerkiksi 30 paikkaa, ne jaetaan vaalipiireille asukasmäärien mukaan. Jos puolueella A on kannatuksensa perusteella vaalipiirissä X viisi paikkaa, vaalipiirin viisi puolueen eniten ääntä saanutta tulevat valituiksi.

OHJEITA ÄÄNESTÄMISEEN

Äänestäminen on nopea ja yksinkertainen tapahtuma, mutta ensikertalaiselle ei ole aina selvää, miten äänestyspaikalla tulee toimia. Edes se ei ole aina selvää, missä voi äänestää.

Kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa pidetään ennakkoäänestys, jonka aikana voi käydä äänestämässä missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Äänestyspaikkoja on usein posteissa, marketeissa ja suurissa oppilaitoksissa.

Varsinaisena vaalipäivänä voi äänensä antaa vain omassa äänestyspaikassa, joka yleensä on omaa asuinpaikkaa lähellä oleva koulu. Jokaiselle vaalikelpoiselle tulee postitse äänestyslipuke, jossa lukee oma vaalipiiri ja äänestysalue.

Äänestyspaikalla tulee mukana aina olla henkilöllisyystodistus. Äänestäjiä vastaanottamassa on vaalivirkailijoita, jotka auttavat äänestäjiä. Käy ensin ilmoittautumassa vaalivirkailijalle ja esitä henkilöllisyystodistuksesi. Saat tämän jälkeen äänestyslipun, jonka kanssa menet äänestyskoppiin.

Muista, että äänestyslippuun kirjoittaminen ja sen taittaminen on todella tarkkaa! Älä merkitse lippuun muuta kuin äänestämäsi ehdokkaan numero ja muista merkitä se ympyrän sisään. Taita lippu vain kerran niin, että numero jää taitoksen sisäpuolelle. Jos lippuun on kirjoitettu tai se on taiteltu virheellisesti, lippu hylätään. Jos tämä huomataan ennen kuin olet laittanut äänestyslipun uurnaan, voit vielä saada uuden lipun, jolloin pilalle mennyt lippusi hävitetään.

Vie oikein täytetty lippu virkailijalle leimattavaksi ja laita lippu vaaliuurnaan (vaalipäivänä) tai virkailijan antamaan kirjekuoreen (ennakkoäänestyksessä).

 

IKÄ EI RIITÄ ÄÄNESTÄMISEEN ‒ MITÄ TEEN?

On hyvä pitää mielessä, että vaikuttaminen on mahdollista monin eri tavoin ilman äänioikeuttakin. Tässä vinkkimme:

SEURAA MEDIAA

Vaalit ovat hyvä tapa oppia suomalaisesta demokratiasta, joten vaalihumussa kannattaa tarkkailla median uutisointia. Mitkä aiheet saavat palstatilaa? Onko medialla suosikkiehdokkaita? Vaikka vaaleissa jokaisen ääni on yhtä arvokas, muokkaa media selvästi mielikuviamme vaaliteemoista ja ehdokkaista.

SOME ‒ NUORTEN ALUE

Viimeisimpiä vaaleja on sanottu somevaaleiksi, koska kampanjointi ja keskustelu on tapahtunut ennen kaikkea sosiaalisen median kanavilla. Somessa jaetaan onnistuneita mielipide- ja blogikirjoituksia, mutta seula on toki tiukka. Jos oman juttunsa saa leviämään somessa, lukijoita voi olla tuhansia. Kannattaisiko kokeilla? Myös muiden juttuja kannattaa kommentoida ja jakaa aktiivisesti.

PUOLUEEN TILAISUUKSIIN?

Vaalien alla eri puolueet järjestävät erilaisia tempauksia ja tilaisuuksia. Tilaisuuksia kiertelemällä pääsee näkemään, millainen meno eri puolueissa on. Ehdokkaat, joihin kuuluu myös tunnetuimpia poliitikkoja, kiertävät aktiivisesti vaalien alla puolueidensa tilaisuuksissa, joten heitä pääsee tapaamaan mielin määrin.

EHDOKKAAN TIIMIIN?

Jos olet löytänyt itsellesi mieleisen ehdokkaan, hänen kampanjaansa lähteminen on erinomainen tapa tukea ehdokasta, vaikka häntä ei vielä pääsisi äänestämään. Kampanjointi ei edellytä, että lähtisit jäseneksi ehdokkaan puolueeseen.  Jokainen silmä- ja jalkapari on tervetullut vaalikampanjaan. Voit kertoa ehdokkaalle ja kampanjapäällikölle, missä asioissa koet, että sinusta voisi olla parhaiten hyötyä, ja miten haluaisit kampanjaan osallistua.

VAALIPANEELIIN?

Monissa kouluissa järjestetään vaalien alla vaalipaneeleita, joissa ehdokkaat ottavat toisistaan mittaa. Pelkkä kuuntelu tuskin riittää sinulle, joten valmistele etukäteen muutama kysymys ehdokkaiden haastamiseksi.

KIRJOITA!

Vaalien alla lehtien mielipidepalstat elävät omaa elämäänsä. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että huolellisesti laadittu ja ajankohtainen yleisönosastoteksti kerää varmasti huomiota. Voit tarjota juttuasi paikallislehteen, valtakunnallisiin lehtiin ja vaikka nuorisojärjestöjen blogeihin. Muistathan, että myös Nuijja julkaisee nuorten kirjoituksia. Mitä useampaan paikkaan jutun lähetät, sitä todennäköisemmin se tulee julkaistuksi.

LOBBAA!

Valitse itsellesi tärkeä teema tai ajankohtainen keskustelunaihe, josta sinulle on selkeä mielipide ja vie tätä viestiä kotiseutusi ehdokkaille. Vaikuttaa voi puhelimitse, sähköpostitse tai vaikka somessa. Kenties tehokkainta on kuitenkin mennä vetäisemään ehdokasta hihasta, jos jossain satut heitä näkemään. Ehdokkaat saavat paljon puheluita ja sähköposteja, jotka helposti hukkuvat toistensa joukkoon.

PAREMPI HUOMINEN!

Vaaleja käydään Suomessa lähes joka vuosi. Olisiko kohtuullista, että viimeistään seuraavissa eduskuntavaaleissa myös 16-vuotiaat saisivat käyttää äänioikeuttaan? Tätä tavoitetta voi lobata niin ehdokkaille kuin äänestäjille jo tulevien vaalien alla.

EHDOKKUUS VAALEISSA

Yksi tehokkaimmista ellei tehokkain tapa vaikuttaa asioihin on luonnollisesti hakeutua itse päätöksentekijäksi tai muuhun vaikutusvaltaiseen asemaan. Kansanedustajaksi tai kunnanvaltuutetuksi ei voi päästä muuten kuin asettumalla ehdolle vaaleissa ja keräämällä tarpeellisen määrän ääniä. Monissa kunnissa nuorisovaltuutetutkin valitaan vaaleilla. Myös opiskelijakunnat ja muut järjestöt järjestävät vaaleja henkilövalintojensa tekemiseen.

Valtakunnallisissa vaaleissa ehdolle voi asettua joko puolueen tai valitsijayhdistyksen listalla. Jos haluat puolueen ehdokkaaksi, se tapahtuu suoraan puolueen kautta. Puolueen listalla voi olla sitoutumattomana, jos haluaa osoittaa, ettei ole puolueen jäsen tai muuten sitoutunut puolueeseen. Tällöin ehdokastietoihin tulee teksti ”sitoutumaton”. Valitsijayhdistykseen tulee kuulua tarpeeksi suuri määrä ihmisiä: yhdistyksen koko riippuu vaaleista ja kunnan asukasluvusta.

Lisätietoja vaalikelpoisuudesta ja ehdokasasettelusta on vaalit.fi-sivulla.

Ehdokkaana oleminen ja kampanjointi ei ole ilmaista. Ehdokkuus sinällään ei maksa mitään, mutta puolue saattaa periä ehdokasmaksun, jolla katetaan esimerkiksi ehdokkaiden yhteisten mainosten kuluja. Valitsijayhdistyksen perustaminen on ilmaista, mutta ehdokkuus omalla listalla tulee helposti kalliimmaksi kuin puolueen listalla, koska puolueet tekevät ehdokkaittensa puolesta sellaista markkinointia, joka yksittäiselle ehdokkaalle tulisi todella kalliiksi.

Jos haluaa tosissaan menestyä vaaleissa, se yleensä edellyttää, että kampanjointiin on laitettava rahaa. Ilman tehokasta markkinointia on vaikea saada laajaa näkyvyyttä, ja markkinointi on yleensä todella kallista. Kaikissa vaaleissa laaja näkyvyys ei kuitenkaan ole tarpeen, ja esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa erinomaisia markkinointivaihtoehtoja usein täysin ilmaiseksi.

Äänikynnys merkitsee pienintä mahdollista äänimäärää, joka vaaleissa täytyy saada, jotta tulee valituksi. Äänikynnys vaihtelee vaaleittain. Esimerkiksi seurakunta- ja opiskelijajärjestöjen vaaleissa äänikynnys voi olla todella matalalla, ja monesti niissä valituksi tulemiseen riittääkin, että saa äänet perheeltä ja kavereilta. Myös kunnallisvaaleissa on tärkeää, että samassa kunnassa asuvat tutut, ystävät ja muut läheiset antavat äänensä: niistä kertyy yleensä jo hyvä määrä ääniä.

Vaalikohtaisesti kannattaakin aina miettiä potentiaalista äänestäjäjoukkoa. Tärkeä sääntö on, että mitä useampi tietää ehdokkuudestasi, sitä suurempi äänimäärä sinun on todennäköistä saada. Ihmiset antavat äänensä mielellään tutulle ja luotettavalle henkilölle, vaikkeivät esimerkiksi yleensä äänestäisi tämän ehdokkaan puoluetta. Itseään ei kuitenkaan kannata tyrkyttää liikaa.

MINÄ ‒ LUOTTAMUSHENKILÖ

Vaaleissa valituksi tulleista tulee luottamushenkilöitä, äänestäjiensä edustajia. Luottamushenkilöitä valitaan paitsi julkishallinnon toimielimiin myös esimerkiksi yrityksiin ja yhdistyksiin. Yhdistyslain mukaan yhdistykselle on asetettava hallitus. Valittu hallitus ja sen puheenjohtajisto ovat yhdistyksen luottamushenkilöitä. Myös joissakin yritysmuodoissa, kuten osakeyhtiössä, hallitus on pakollinen.

Luottamushenkilön tulee nimensä mukaisesti nauttia edustettaviensa luottamusta. Monissa luottamustoimissa, kuten kuntien lautakunnissa, päätöksentekijät tarvitsevat tietoa päätöstensä tueksi. Päätösten valmistelijoilla, kuten virkamiehillä, on velvollisuus esitellä avoimesti olemassa oleva tieto päätöksentekijöille. Luottamushenkilönä sinulla on siis oikeus vaatia tarvittavia tietoja.

Luottamushenkilönä pääsee käyttämään omaa harkintakykyään ja tekemään töitä sen eteen, että asioita saadaan muutettua reiluiksi ja oikeudenmukaisiksi. Luottamushenkilönä pääsee tehokkaasti parantamaan ja kehittämään asioita.

On tärkeä muistaa, että luottamushenkilö on vastuussa tehdyistä päätöksistä. Tämän vuoksi poliitikon ja muun päättäjän tehtävät eivät ole aina helppoja. Ihmisillä on erilaisia intressejä, ja päätöksenteossa ei läheskään aina voi miellyttää kaikkia, edes omia äänestäjiään. Tämä kuuluu asiaan, sen ei kannata antaa lannistaa!

 

 

ALOITE

Aloite tehdään, koska johonkin asiaan halutaan muutos, jotakin halutaan lisätä tai jotakin halutaan poistaa. Kun aloitteen tavoite tiedetään, tulee miettiä, kelle aloite kohdennetaan. On turha lähettää aloite toimielimelle, jolla ei ole valtuuksia tehdä päätöksiä aloitteessa esitetystä asiasta. On siis tärkeä tehdä taustatyötä, ennen kuin aloitetta aletaan kirjoittaa.

Aloitteen voi tehdä yhdistykselle, kunnalle, Suomen valtiolle tai vaikkapa EU:lle. Yhdistyksen aloitteet käsitellään yleensä yhdistyksen kokouksissa, mutta menettely voi olla myös muunlainen, ja se tulee tarkistaa yhdistyksen säännöistä. Kuten kunnanvaltuustoissa on nuorisovaltuustoissa yleensä käytäntö, että valtuutettu voi jättää valtuustolle aloitteita, jotka valtuusto käsittelee mahdollisimman pian.

Aloitteen suunnittelu on tärkeää, jotta sen tavoitteet täyttyisivät ja siitä tulisi mahdollisimman vaikuttava. Aloitteen tavoite on hyvä jakaa osiin ja pohtia, miten kukin osa saataisiin mahdollisimman hyvin toteutettua. Kaikkea tätä ei tarvitse sisällyttää aloitteen tekstiin. Päinvastoin aloitteen teksti on hyvä yrittää pitää tiiviinä ja informatiivisena. Suurin osa suunnitteluaineistosta on tarkoitettu vain aloitteen kirjoittajia varten.

Ohjeet ja malli vapaamuotoisen aloitteen kirjoittamiseen on Tiedostopankissa.

Kuntalais- ja kansalaisaloite on julkishallinnon kansalaiselle tarjoama tapa vaikuttaa. Kuntalaisaloite tehdään kunnanvaltuustolle, kansalaisaloite eduskunnalle. Aloitteen tekemiseen vaaditaan tietty määrä ihmisiä, jotta aloite menee eteenpäin valtuuston tai eduskunnan käsittelyyn.

Kuntalaisaloitteen tekemiseen vaaditaan kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Esimerkiksi kunnassa, jossa asuu noin 7000 ihmistä, kuntalaisaloitteeseen tarvitaan 140 ihmisen allekirjoitus. Viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista voi tehdä aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Esimerkkikunnassamme tällaiseen aloitteeseen tarvittaisiin 350 ihmisen allekirjoitus.

Lisätietoja kuntalaisaloitteesta ja lista jo tehdyistä aloitteista on sivulla kuntalaisaloite.fi.

Kansalaisaloitteen tekemiseen vaaditaan 50 000 ihmisen allekirjoitus, jotta se etenee eduskunnan käsittelyyn. Tällaisen määrän kerääminen vaatii luonnollisesti paljon näkyvyyttä ja työtä. Kansalaisaloitetta ei siis kannata tehdä huvin tai kokeilun vuoksi; uskottavalla aloitteella on ammattimaisesti toteutettu kampanja. Kuuluisia kansalaisaloitekampanjoita ovat olleet Tahdon 2014 ja Turkistarhaton Suomi, joiden ansiosta sekä sukupuolineutraali avioliittolaki että turkistarhauksen kieltäminen Suomessa ovat olleet eduskunnan käsittelyssä.

Lisätietoja kansalaisaloitteesta ja lista jo tehdyistä aloitteista on sivulla kansalaisaloite.fi.

Myös Euroopan unionille voi tehdä kansalaisaloitteen. Jotta komissio ottaa aloitteen käsittelyynsä, siinä tulee olla miljoonan EU:n kansalaisen allekirjoitus. Allekirjoittaneiden tulee olla vähintään seitsemän EU:n jäsenvaltion asukkaita. Aloitteen voi tehdä vain aiheesta, joka kuuluu komission toimialaan ja josta se siis voi tehdä säädösehdotuksen parlamentille ja neuvostolle. Näitä ovat muun muassa liikenne ja ympäristö.

Lisätietoja EU:n kansalaisaloitteesta ja lista tehdyistä aloitteista on täällä.

 

LAUSUNTO

Lausunto on asiakirja, jolla on hieman eri tehtäviä. Esimerkiksi tuomioistuimet voivat päätöksentekonsa avuksi pyytää lausuntoa aiheen asiantuntijalta. Tällöin puhutaan asiantuntijalausunnosta. Lausunto voi kuitenkin olla myös kannanotto johonkin asiakysymykseen tai lakiluonnokseen. Yhteistä lausunnoille on, viranomaiset pyytävät niitä eli tekevät lausuntopyynnön, johon organisaatiot tai kansalaiset voivat vastata lausunnolla.

Oikeusministeriö ylläpitää lausuntopalvelu.fi-sivua, johon viranomaiset voivat jättää lausuntopyynnön ja jonka kautta lausuntonsa voi lähettää. Palvelun kautta ei lähetetä eteenpäin asiattomia tai muuten puutteellisia tekstejä.  Lausunnon rakenteeseen ja sisältöön kannattaa panostaa huolella, jotta lausunnon tavoitteet täyttyvät ja siitä tulee mahdollisimman vaikuttava. Nuva ry. julkaisee tekemänsä lausunnot, ja niitä voi käyttää malleina omien lausuntojensa tekemiseen.

Ohjeet ja malli vapaamuotoisen lausunnon tekemiseen on Tiedostopankissa.

Lausunnot luetaan ja lausujien näkemykset huomioidaan päätöksenteossa mahdollisuuksien mukaan. Kun lausuntoja tulee eri intressiryhmiltä, ne saattavat olla sisällöiltään ristiriitaisia, jolloin niitä on mahdoton ottaa tasapuolisesti huomioon päätöksenteossa. Kun lausunnon suunnittelee ja laatii huolellisesti, käyttää asiamukaisia faktatietoja ja kirjoittaa asiatyylillä, vaikuttaa itse siihen, että lausunto on päätöksentekijöiden silmin uskottava ja arvokas.